Korkeatuottoinen karja tarvitsee taiten tehtyä rehua – ”Laatua ja määrää, niitä pitäisi tulla molempia”

Tavoite on, että säilörehun D-arvo olisi 690–710 ja raakavalkuaisia yli 160 grammaa kilossa kuiva-ainetta, kertoo maidontuottaja Jyrki Koivumäki Iso-Vihun tilalta Jämijärveltä.  Kuva: Rami Marjamäki

Iso-Vihun maitotilan lypsykarja on erittäin korkeatuottoinen: keskituotos on 13 700 kiloa. Näin paljon lypsävä karja tarvitsee säilörehua, joka varmasti maittaa ja sisältää riittävästi energiaa.

Oikean rehunkorjuuajan määrittäminen onkin tarkkaa puuhaa. Maitotilayrittäjä Jyrki Koivumäki kertoo, että nurmikasvustoja käydään katsomassa säännöllisesti, vaikka lopulta kyse on ”henkimaailman hommista”. Myös korjuuaikanäytteitä on otettu.

”Laatua ja määrää, niitä pitäisi tulla molempia.”

Tavoite on, että rehun D-arvo olisi 690–710 ja raakavalkuaisia yli 160 grammaa kilossa kuiva-ainetta.

”Aina ei voi onnistua, mutta noihin pyritään”, Koivumäki sanoo.

Säät eivät välttämättä peltotöitä suosi. Esimerkiksi viime kesänä kuivuus nipisti kakkossatoa pahasti. Lisäksi sekä kakkos- että kolmossadon korjuuajankohtina ei ollut riittävän pitkää poutajaksoa.

Viime vuonna säilörehun keskisato oli 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Keskimäärin kuiva-ainetta kertyy Iso-Vihun nurmipelloilta 9 500–10 500 kiloa.

Jämijärvellä sijaitsevan Iso-Vihun tilalla on neljän robotin 190-paikkainen pihattonavetta, joka rakennettiin vuonna 2013. Robottilypsyyn siirryttiin vuonna 2019.

Rapsutuksia isännältä robotille jonottaessa. Karjan keskituotos on 13 700 kiloa, Jyrki Koivumäki kertoo.  Kuva: Rami Marjamäki

Lehmät ruokitaan seosrehulla, jossa on säilörehun lisäksi murskeviljaa, juurikasleikettä, valkuaista ja kivennäisiä. Väkirehun lehmät saavat robotilla ja apetta ne saavat vapaasti.

Ruokintasuunnitelman laatii ulkopuolinen neuvoja. Suunnitelman perustaksi otetaan rehunäytteitä, jotka lähetetään meijerin kautta analysoitaviksi. Tulosten perusteella tehdään appeelle resepti.

Ummessa oleville, hiehoille ja lihanaudoille on oma ape.

Seosrehun kaikkein tärkein raaka-aine on laadukas säilörehu, Koivumäki painottaa. Siksi sen viljelyyn, korjuuseen ja säilöntään satsataan.

Traktorin ääni lupaa, että nyt on ruoka-aika. Lehmät saavat seosrehua vapaasti.  Kuva: Rami Marjamäki

Iso-Vihu on sitoutunut hiiliviljelyn toimenpiteisiin, joten nurmessa käytetään Valion carbo-seosta: timoteitä, nurminataa, englanninraiheinää ja ruokonataa, kutakin kahta lajiketta.

Neljän kasvin seos on vuosien varrella todettu hyviksi. Timotei ja nurminata ovat perusvarmoja ja kaksi muuta sietävät kuivuutta, Koivumäki sanoo.

”Apilaakin on joskus kokeiltu, mutta meidän pelloillamme se ei oikein menesty.”

Nurmien lisäksi viljelykierrossa on ohraa ja ohra-vehnäseosviljaa. Viljelysuunnitelman laatii ulkopuolinen neuvoja.

Säilörehu ja valtaosa rehuviljasta tuotetaan omilla pelloilla.

Rehunurmia on noin 200 hehtaaria ja rehuviljaa noin 170 hehtaaria. Laitumia on kymmenisen hehtaaria ja luonnon monimuotoisuusalaa neljä hehtaaria.

Suurin osa rehusta varastoidaan laakasiiloihin.  Kuva: Rami Marjamäki

Rehusta korjataan kolme satoa. Iso-Vihun tilalla on oma ajosilppuriketju ja rehu varastoidaan pääosin laakasiiloihin.

Laakasiilot ovat paras tapa, koska kerralla käsitellään suuria määriä rehua. Laakasiiloista sitä on helppo ottaa. Lisäksi rehu säilyy hyvin, Koivumäki perustelee.

Nurmet uudistetaan viiden vuoden välein ja perustetaan aina suojaviljaan. Ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta nurmet täydennyskylvetään joka kevät.

Näin varmistetaan riittävän tiheä ja elinvoimainen kasvusto, joka riittävän tiheänä tukahduttaa rikkakasvit.

Isoja rikkakasviongelmia Iso-Vihun pelloilla ei ole. Tosin ”voikukkaa tahtoo olla joka paikassa”, Koivumäki hymähtää.

Koivumäkien lapset ovat mukana tilan töissä. Jyrkin (oik.) kanssa lapset Jimi (vas.), Janica, Jemina ja Jonne poikansa Jasperin kanssa.  Kuva: Rami Marjamäki

Jyrki Koivumäki pitää tilaa yhdessä puolisonsa Susannan kanssa. Myös lapset ovat toiminnassa mukana.

Koivumäet on vuosia ollut mukana Pro Agrian pienryhmätoiminnassa, jonka kautta ovat saaneet hyviä neuvoja nurmituotantoon.

Lisäksi käydään ulkomailla tutustumassa, miten muualla maataloutta harjoitetaan.

Jutun kuvatekstiä korjattu 30.4.2024 klo 11.41.