"Kannattavuus heikkenee entisestään" – EU:n maatalouspolitiikan ympäristötoimet toisivat haasteita Suomelle

40 prosenttia EU:lta tulleista rahoista tulee käyttää ympäristön hyväksi. Kuva: Pekka Fali

Ilmastonmuutoksen torjunta näkyy Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistuksessa. Vuosina 2021–2027 EU:lta myönnetystä rahasta 40 prosenttia tulee olla sidottu ympäristö- tai ilmasto­toimiin, Euroopan komissio esittää.

Vaadittujen prosenttien saavuttaminen ei ole Suomessa itsestään selvää, sillä komissio haluaa tiukentaa ehtojaan siitä, mitkä tuet lasketaan ympäristö- ja ilmastotoimiin mukaan.

Jatkossa 40 prosentin suunnitelman toteutuminen vaatii tarkkaa suunnittelua. Suomelle tärkeää on ollut, että luonnonhaittakorvaus voidaan laskea tavoitteeseen mukaan.

Jos luonnonhaittakorvaus jäisi velvoitteen ulkopuolelle, uudella ympäristömallilla olisi vaikutuksia nykyisiin ympäristö­korvausjärjestelmiin.

MTK pitää mahdollisena, että luonnonhaittakorvauksista jouduttaisiin siirtämään rahaa ympäristötoimiin, jotta tarvittavat ilmasto- ja ympäristö­toimiin velvoitetut prosentit täyttyisivät.

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg pitää tätä vaihtoehtoa huolestuttavana. Se voisi näkyä viljelijöiden rahapusseissa.

”Luonnonhaittakorvaus on suora tulotuki. Jos suorasta tulo­tuesta siirretään ympäristö­toimenpiteisiin, tukimuoto heikkenee ja tulovaikutus viljeli­jälle on entistä huonompi.”

”Tämä on huolestuttavaa, kun tietää sen, miten tiukoilla tiloilla ollaan. Jos lopputulos on se, että meille tulee lisäkustannuksia ja samalla leikataan rahoitus, kannattavuus heikkenee entisestään”, Åberg selventää.

Tulevan kauden EU:n maatalouspolitiikan suunnitelma sisältää jäsenmaille pakollisia ympäristötoimia, jotka ovat kaikkien unionilta tulleiden tukien perusehto.

Tämä komission ehdottama uusi ehdollisuus tuo jäsenmaille tiukkoja ympäristövaatimuksia, kuten velvoitteita turvemaiden suojeluun, viljelykiertoon sekä talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.

Jäsenmaan tulisi jatkossa myös tarjota viljelijöille mahdollisuuksia tehdä ympäristön puolesta enemmän kuin vähimmäisvaatimukset velvoittavat.

Suomen hallituksen mielestä maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoitusleikkaukset ovat ongelmallisia. Ne eivät ole linjassa kunnianhimoisten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kanssa.

Komissio esittää 420 miljoonan euron leikkausta maatalouden EU-rahoitukseen. Tästä runsaat 80 miljoonaa euroa kohdistuisi maatalouden suoriin tukiin ja reilu 330 miljoonaa euroa maaseudun kehittämisrahoitukseen.

Suomessa pelkona onkin, että ympäristötoimet velvoittaisivat toimenpiteisiin, jotka eivät sopisi maan olosuhteisiin.

Suomalaiselle maataloudelle ongelmallisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi turvemaiden suojelu. Se voisi tarkoittaa sitä, että uusia turvemaita ei saisi enää raivata.

”Komission esittämä ’vihreä arkkitehtuuri’ lisää vaatimustasoa samalla, kun leikataan rahoituksesta. Jos rahoitus­kehyssuunnitelma menee siten, kuten komissio suunnittelee, niin teemme pienemmällä rahalla enemmän ilmasto- ja ympäristötoimia”, Åberg toteaa.

Suomelle tärkeää on ollut, että komissio antaisi jäsenmaille mahdollisuuden valita ne toimenpiteet, jotka ovat sille sopivia. Myöskään rahoituksen määrä ei saisi tippua.

”Yksinkertaistamisessa ja maatalouspolitiikan joustoissa pitää päästä pidemmälle. Nyt ehdotettu malli uhkaa mennä nykyistä monimutkaisemmaksi. Tavoitteet saavutetaan parhaiten luomalla taloudellisia kannusteita viljelijöille ympäristötoimien toteuttamiseen”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) painottaa.

Lue myös:

EU haluaa kiristää ympäristöruuvia – maataloustukea ei heru, ellei pelto pysy talvisin kasvien peitossa