MTK-Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja: "Nauta kuuluu luonnon kulkuun kuten 50 miljoonaa biisonia"

Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto (oik.), MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios ja kenttäpäällikkö Jouni Ingalsuo hakivat ruokaa MTK:n kokouksessa Kaustisella keskiviikkona. Kuva: Jouni Jyrinki

MTK-Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Atso Ala-Kopsala Toholammilta totesi keskiviikkona poliittisten ääripäiden, muun muassa perussuomalaisten ja vihreiden voimistuneen eduskuntavaaleissa. Hän puhui liiton kevätkokouksessa Kaustisella.

"On harmittavaa seurata ilmastoahdistuneisuuden lisääntymistä. Ihmiset pelkäävät suotta metsien loppumista tai lehmän pieruja, mutta tätä heille on markkinoitu. Todellisuutta on kuitenkin nuorten metsien hoitorästit, joita purkamalla puuston hiilensidonta saataisiin kasvuun."

"Myös se unohtuu, että nauta kuuluu luonnon normaaliin kiertokulkuun, kuten 50 miljoonaa biisonia aikoinaan."

”Tässä voidaan ajautua tahtomattaan syvempään polarisaatioon. Sellaisten yhteiskuntien on sanottu muuttuvan alttiimmaksi ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Kun keskustelukulttuurissa on koko spektri ja tolkku mukana, sitä on paljon vaikeampi ohjailla ulkoa.”

Tukikatto tai uudelleenjakotuki lyö Ala-Kopsalan mukaan Suomessa vasten kehittäneiden tilojen korvia. "Se olisi politiikan täyskäännös kehittämisen kannustamisesta taantumukseen. Yhteisvaikutus ilman sadonkorjuuvelvoitetta ja avokätisten ympäristökorvausten kanssa voi olla kaikkea muuta kuin mitä Reijo Karhisen työllä tavoiteltiin."

Olavi Lassila Perhosta ihmetteli, miksi Suomesta lähetetään EU:hun hakkuista kahdenlaista viestiä. Osan mukaan hakkuita pitäisi vähentää. Viestit vahingoittavat Lassilan mukaan mahdollisia investointeja tehtaisiin. Kokouksessa puhujana ollut europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) harmitteli myös näitä viestejä.

Hannu Hyry Kalajoelta kyseli MTK:n vientijohtaja Thimjos Niniosilta ruokaviennin poliittisista riskeistä Aasiaan. Ninios totesi, että vientiä pitää hajottaa muuallekin kuin Kiinaan, ettei käy kuin Venäjän-viennin sakatessa.

Lea Haavisto Kannuksesta kyseli brexitin vaikutuksista Suomeen. Ruokavienti voi vaikeutua tullien ja terveysvaatimusten vuoksi, vastaajat arvioivat. Kataisen mukaan brexit vie EU:lta 12 miljardia euroa, mikä on pitkälti pois maataloudesta.

Jari Lassila Vetelistä muistutti, että viljelijöiden ei kannata välttämättä perustaa monia pieniä osuuskuntia, kun isot tuottajien perustamat osuuskunnat ovat kuitenkin toimivia.

Hän harmitteli myös kaupan merkkien aseman korostumista, mikä voi lisätä tuontia Suomeen.

Mari Kerola Kannuksesta piti hyvänä ruokakulttuuritietoisuuden kasvamista. Uuden hallituksen veropolitiikka häntä epäilytti.

Esa Rahja Kalajoelta muistutti, että maito ja liha tuotetaan nurmen viljelyn kautta, mikä tekee maatiloista hiilen sitojia.

Ninios totesi MTK:n Ruokavienti kasvuun -hankkeen pyrkivän pienten viejien yhteistyöhön. Suomalaisesta ruuasta puuttuu hänen mukaansa nykyisin brändi ja siten tunnettuus maailmalla.

Hankkeessa suomalainen ruoka brändätään ruokamatkailun avulla (Lomalaidun) ja arktisuuteen liittyviä argumentteja testataan kohdemarkkinoilla (Luke).

Kauran, broilerin ja pitkälle jalostettujen brändien vientipotentiaalia selvitetään (Luke).

Pienille ja keskisuurille yrityksille tarjotaan Iskussa Maailmalle -työpaketin avulla koulutusta ja työkaluja, joiden avulla on mahdollista kasvaa kansainväliseksi (Aava&Bang).