Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Markkinakatsaus: Lakkoilu Ranskassa tuki vehnän hintaa

    Sianlihan hinta on laskenut jyrkästi Saksassa.
    Viljalaivan lastausta Suomessa viime syksynä.
    Viljalaivan lastausta Suomessa viime syksynä. Kuva: Kari Salonen

    Vehnän hintaodotus Pariisin hyödykepörssissä rikkoi viime viikolla melkein 200 euron rajan. Maaliskuun noteeraus ylsi keskiviikkona 199,75 euroon tonnilta, korkeimmilleen 11 kuukauteen. Perjantaina hinta oli 196 euroa.

    Hintaa on nostanut muun muassa Ranskassa jatkuneet eläkeuudistusta vastustavat lakot. Lakot vaikuttavat junakuljetuksiin ja laivojen lastaamiseen. Viljaa saattaa olla jumissa satoja tuhansia tonneja.

    Epävarmuuksien takia viljan ostajat alkanevat etsiä viljaa muualta kuin Ranskasta. Vehnälle on kysyntää muun muassa Egyptissä ja Algeriassa.

    Vehnän hintaa tukee myös Venäjän ilmoitus mahdollisesta vientinsä rajoittamisesta.

    Kotimaassa ostajat ovat hiukan nostaneet tarjouksiaan vehnällä, suurimokauralla ja rehuohralla.

    Kuluvalla kaudella 2019/2020 viljan kulutus maailmalla on korkein ikinä, 2 194 miljoonaa tonnia, ennustaa Kansainvälinen viljaneuvosto IGC.

    Viljaa tuotetaan ennusteen mukaan historian toiseksi suurin määrä, 2 170 miljoonaa tonnia.

    Varastot kutistuvat pienimmilleen neljään vuoteen. Edelliseen kauteen verrattuna kuitenkin vehnän ja ohran varastot kasvavat. Maissivarastot tyhjenevät.

    IGC ennustaa vehnäntuotannon kasvavan tulevalla satokaudella 2020/2021 verrattuna kuluvaan kauteen.

    Se voi kasvattaa vehnävarastoja, jos kulutus pysyy oletettuna. Varastojen kasvu kohdistuu eniten Kiinaan ja Intiaan eli maailmanmarkkinoilla aktiivisesti liikkuvan viljan määrä ei välttämättä kasva.

    Rapsin hinta sahasi viime viikolla Pariisin hyödykepörssissä. Helmikuun noteeraus oli perjantai-iltapäivästä 406 euroa tonnilta.

    Kiina ei vielä ole ryhtynyt ostamaan soijaa Yhdysvalloista.

    Viime viikolla hyödykemarkkinoita heilutti myös pelko koronaviruksesta. Vielä ei tiedetä kuinka vakavasti tauti voi levitä.

    Maitotuotteiden hinnat jatkoivat nousuaan vuoden toisessa GlobalDairyTrade -meijerihuutokaupassa viime viikolla.

    Kun viime kerralla eniten nousivat rasvattoman maitojauheen hinnat, nyt nousussa oli voi yli viiden prosentin korotuksella edellisestä kauppakerrasta.

    Rasvattoman maitojauheen hinta kohosi nyt alle prosentin, täysmaitojauheen hinta nousi 2,4 prosenttia.

    Huutokaupan yleisindeksi on palannut lähes samoihin lukemiin missä se oli ennen viime vuoden viimeisen kauppakerran viiden prosentin laskua.

    Maidontuotannon kasvun arvioidaan olevan vähäistä EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa. Australiassa tuotanto vähenee.

    Maitotuotteiden kysyntä on ollut pirteää, mikä on pienentänyt varastoja.

    Sianlihan hinnanlasku on ollut vuodenvaihteessa Keski-Euroopassa yhtä jyrkkää, mitä nousu oli marraskuussa.

    Viikolla kolme EU-maiden keskihinta laski 2,4 prosenttia edellisestä viikosta 1,84 euroon kilolta. Korkeimmillaan hinta oli joulukuun alussa 1,97 euroa kilolta.

    Saksassa e-luokan tuottajahinta on laskenut 1,89 euroon kilolta. Laskua viikossa kuusi senttiä ja kuukaudessa 19 senttiä.

    Suomessa hinta on laskenut viikossa sentin 1,67 euroon kilolta.

    MT:n verkkosivuilla kerrottiin viime viikolla, että Saksan maatalousministeriö neuvottelee Kiinan kanssa lievennyksiä afrikkalaisen sikaruton varalle. Tautia ei Saksassa ole, mutta se on lähestynyt Puolassa Saksan rajan tuntumaan.

    Saksa haluaa erottaa tuotantoeläimet villisioista, jotta sianlihan vienti voisi jatkua, vaikka villisioista todettaisiin sikaruttoa.

    Saksa toivoo Kiinalta ymmärrystä myös sille, että maa voitaisiin jakaa osiin ja sianlihan vienti voisi jatkua muualta, vaikka yhdessä osavaltiossa todettaisiin ASF-tartunta.

    Kotimaassa Atria antoi viime viikolla tulosvaroituksen. Lihatalon mukaan sen vuoden 2019 liikevaihto pysyykin vuoden 2018 tasolla eikä kasva. Se tarkoittaa, että yhtiön liikevaihto ei ole juuri kasvanut myöskään vuodesta 2017.

    Syy ennustettua pienemmälle liikevaihdon kasvulle on loppuvuoden heikompi myynti Suomessa ja Venäjällä. Liikevoiton yhtiö ennustaa olevan vuoden 2018 tasoa parempi.

    Kanauntuvikkoja on haudottu kotimaahan joulukuussa 248 000 kappaletta, kertoo Ruokavirasto. Tammikuun arvio on 334 500 untuvikkoa.

    Kantar TNS Agri ennustaa kanamäärän olevan tänä vuonna syksyyn asti viime vuotta pienempi.

    Britannian EU-eron on määrä astua voimaan kuukauden päätteeksi, eli perjantaina.

    Ero ei markkinoilla todennäköisesti juuri näy, sillä siitä alkaa siirtymäaika, jolloin EU:n ja Britannian kauppasuhteet säilyvät ennallaan. Neuvottelut EU:n ja Britannian välisestä tulevasta suhteesta alkavat maaliskuussa.

    Seuraava brexit-kriisi voi olla odotettavissa loppuvuodesta, jos tulevasta suhteesta ei päästä sopuun ja alueiden välille näyttää muodostuvan kaupanesteitä.

    Toisaalta markkinatoimijat ovat nyt saaneet runsaasti aikaa varautua erilaisiin brexit-vaihtoehtoihin. Siten varautuminen pitäisi yrityksissä ja myös maataloustuotannossa alkaa jo olla kunnossa, jos riskit on huomioitu.