MTK:n Marttila tyytyväinen kansallisen tuen ratkaisuun
Sika- ja siipikarjatalouden tilanteen selvittämiseen perustetaan työryhmä.”Olen tyytyväinen siihen, että ratkaisu saatiin ennen joulua, ja myös sen sisältöön”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa ensi vuoden kansallisen tuen neuvotteluratkaisusta.
Neuvottelut saatiin päätökseen perjantaina ja sopimus allekirjoitettiin tänään keskiviikkona eduskunnassa. Sopimuksen suuruus on 354,64 miljoonaa euroa.
Kansallisten tukien ratkaisu on pitkälti pohjoisen tuen ratkaisu, Marttila muistuttaa. ”Etelä-Suomen karjatalouden osalta toimitaan pitkälti EU:n yhteisten työkalujen varassa. Valitettavasti järjestelmä on tällainen, kahteen osaan jaettu.”
Myös suuri osa peltotuista tulee yhteisen maatalouspolitiikan kautta.
Kansallisen tuen ratkaisu tehdään valtion budjetin antamissa puitteissa. Tänä vuonna kaivettiin laarinpohjia, joten aiemmin käyttämättä jääneistä varoista saadaan käyttöön vajaa 9 miljoonaa euroa enemmän kuin ensi vuoden varsinainen määräraha on, Marttila toteaa.
Yksi neuvottelujen isoista kysymyksistä oli, miten pystytään kompensoimaan luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus, joka ei enää uuden cap-kauden toimenpiteisiin kuulu.
Marttilan mukaan useimpien ryhmien kohdalla kompensaation löytäminen onnistui, mutta sika- ja siipikarjatalouden osalta rahaa ja työkaluja jäi uupumaan. Asiaa selvittämään asetetaan työryhmä, joka aloittaa työnsä heti vuodenvaihteen jälkeen.
”Jos työkalut jostain löytyvät, niin yhteisen maatalouspolitiikan puolelta”, Marttila sanoo. ”Ne todennäköisesti edellyttävät ohjelmanmuutosta ensi vuoden aikana.”
Erityisen tyytyväinen Marttila on siihen, että teurashiehojen tukeen pystyttiin löytämään rahaa.
Teurashiehojen kasvattaminen tuottaa tällä hetkellä tappiota ja vaarana on, että vasikat jäävät tiloille, Marttila toteaa. ”Noin sadan euron lisäys teurashiehojen teurastuspalkkioihin on niin merkittävä lisäpanostus, että nyt on markkinoiden syytä toimia.”
Toinen huomattava panostus tehtiin sokerijuurikkaalle. Sen kuljetustuki käytännössä tuplattiin, Marttila toteaa.
”Tavoitteena on, että juurikasta pystytään viljelemään kauempanakin tehtaasta. Toivottavsti tämä tuo varmuutta siihen, että Suomessa pystytään tuottamaan sokeria myös tulevaisuudessa.”
Valtion ja tuottajajärjestöjen neuvottelutulos menee seuraavaksi valtioneuvoston käsittelyyn.
”Niukat varat saatiin jaettua neuvottelijoita tyydyttävällä tavalla. Seuraavassa vaiheessa odotamme valtioneuvoston hyväksyvän yksimielisen esityksen”, Marttila sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






