Helsinkiläisten oma pelto on vuoden maaseututekijä

Kuva: Kari Salonen

Helsingin Herttoniemessä asuva Olli Repo pettyi muutama vuosi sitten lähikauppansa kuihtumiseen. Vaikka kaupallista tarjontaa on Helsingissä runsaasti, ilman omaa autoa elävässä taloudessa ruokaostosten tekeminen alkoi muuttua työläiksi.

Näistä tuntemuksista syntyi ajatus ruokapiirin perustamisesta. Sen toiminta käynnistyi vuonna 2010.

Seuraavana vuonna ruokapiiriläiset perustivat ruokaosuuskunnan, joka vuokrasi käyttöönsä oman pellon. Herttoniemeläisten pellolla kasvaa kasviksia, jotka jaetaan satokauden aikana jäsenille.

Herttoniemeläisten oma pelto oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, mutta ei pitkääkään aikaa ainoa. Idea viljelyosuuskunnasta on levinnyt nopeasti, ja tällä hetkellä niitä on yli kymmenessä kaupungissa eri puolilla maata.

Tänään perjantaina Herttoniemen ruokaosuuskunnalle ja kaupunkilaisten omalle pellolle myönnetään Maaseudun tulevaisuuden tekijä -tunnustuspalkinto Elma-messuilla Helsingissä.

”Jäsenyyden myötä myös kiinnostus ruuan tuotantoa kohtaan kasvaa, ja suhde sen tuottajiin lähenee”, perustelee Olli Repo sitä, miksi kaupunkilaisten pelto edistää suomalaisen maaseudun kehitystä.

”Jäsenistämme on tullut tavallista tietoisempia ruuan ostajia. Jäseniä kiinnostaa myös sen ruuan alkuperä, jota ei pystytä tuottamaan omalla pellolla ja joka ostetaan kaupasta.”

Repo muistuttaa, että kumppanuusmaatalous on hyvä keino lyhentää ketjua pellolta pöytään. ”Lisäksi maanviljelyn uudet tuulet ja erilaiset tuotannon mallit ovat tervetulleita monipuolistamaan ruuantuotantoa.”