"Puinnin onnistuminen määrittää, jääkö öljyhamppu viljelykiertoon" – hämeenlinnalaistilalla pitkä puintiajankohta tasaa sääriskiä

Anu, Janne ja Jaakko Kleemola kokeilivat tänä kesänä ensimmäistä kertaa öljyhampun viljelyä. Puintia odotetaan mielenkiinnolla, sillä hampun kuituisesta korresta on peloteltu. Kuva: Sanne Katainen

Kleemolan tilalla Hämeenlinnan Hauholla ollaan kesän haasteita aiheuttaneiden säätilojen jälkeen varsin tyytyväisiä tähän mennessä korjattuun satoon. Tilalla on viljelyssä vuokramaineen noin 200 hehtaaria, joista kolmasosalla viljellään perunaa ja kolmasosalla puimurikasveja. Loppuala on viherlannoitusnurmea, riistapeltoja ja saneerauskasveista öljyretikkaa.

"Toukokuussa viisi hehtaaria siemenperunaa hukkui kokonaan ja osa kevätvehnistä tukehtui. Kesä-heinäkuun kuivuus tietysti verotti satoa edelleen", summaa Janne Kleemola.

"Kuminasta tuli itse asiassa yllättävän hyvä sato, 1 500 kiloa hehtaarilta. Syysvehnästä saimme noin 6 000 kilon hehtaarisadon. Kevätvehnä jäi 3 000 kilon paikkeille", kertoo tilan nuoren polven edustaja Jaakko Kleemola. Osa vehnistä oli laadultaan leipävehnää, osa jäi rehulaatuiseksi.

Kasvukaudella on kuitenkin vielä näyttöjä antamatta, sillä tilalla on varastoperunan nosto alkutekijöissään ja öljyhampun puintiajankohta vasta lähenee.

"Puintiaika on kasvilajivalinnalla pyritty venyttämään mahdollisimman pitkäksi", Jaakko selittää. Se pienentää sääriskiä ja helpottaa toimintaa tilan tarpeisiin nähden hieman liian pienen kuivurin kanssa.

Nyt aloitettujen tärkki- ja ruokaperunan noston osalta sato vaikuttaa lohkoittain vaihtelevalta.

"Osalla lohkoista sato jää niukaksi ja hyvilläkin päästään vain keskimääräiseen satotasoon", Jaakko kertoo.

Öljyhamppu on tilalla kokeilussa tänä vuonna vasta ensimmäistä kertaa, mutta Janne arvelee sen sadosta tulevan keskinkertainen.

"Hamppukasvusto on vaihtelevaa. Savisilla osuuksilla kasvusto on jäänyt matalaksi, mutta hiekkaisimmissa kohdissa kasvit ovat jopa parimetrisiä", Janne Kleemola kuvailee.

Hankalat sääolot eivät kuitenkaan ole se tekijä kasvukaudesta, joka jää kuluneesta kesästä Janne Kleemolan muistoihin.

"Kyllä tästä mieleen jää varhaisperunan huono hinta."

Varhaisperunasta tuli ympäri Suomea hyvä sato, mutta kysyntä ei kohdannut tarjontaa. Sen takia myös Kleemolan tila joutui viemään harson alla kasvatettua varhaisperunaa Latviaan.

"Hinta oli noin 17 senttiä kilolta. Se oli lähinnä tappioiden minimoimista", Janne toteaa.

Syysvehnät on tilalla jo kylvetty. Ensi kevään viljelykasveja ei ole vielä kiveen hakattu, sillä öljyhampun puinnin onnistuminen määrittelee, jatkaako kasvi tilan viljelykierrossa.

Tilalla seurataan myös tarkkaan uuden maatalouspolitiikan ohjelmakauden eli capin käänteitä.

"Jos yhteiskunta haluaa ilmastokasveja, niitä viljellään, kunhan hiiliviljely on taloudellisesti kannattavaa", Janne tuumaa.