Kattoruuvien kiristysparansi maidontuottajan yöunia
Heidi Honkasen talon katto pysyy jatkossa paikoillaan vaikka tuulisi kovempaakin. Kattoruuvien kiristämisen lisäksiMatti Tynnilä (edessä) ja Matti Metso vaihtoivat nokikolarin kulkureitille uudet lankut. Alhaalla Martti Narsakka jaEero Naukkarinen kyselivät Honkaselta silikonia ilmastointihormin juuren tiivistämiseen. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoRAUTJÄRVI (MT)
Neljä miestä ahertaa auringon paisteessa maitotilan päärakennuksen ja navetan katoilla.
”Hyvin sujuu”, osuuskunta Uus Nohevan porukka huikkaa ruuvauksen lomasta.
Tyytyväiseltä näyttää myös traktorista hyppäävä maidontuottaja Heidi Honkanen.
”Asta-myrsky herätti. Se vei monelta naapurilta katon, mutta minulta vain omenapuita.”
Sen jälkeen vuosien varrella ja myrskyssä löystyneet kattoruuvit ovat valvottaneet häntä monena tuulisena aamuyönä.
Työhön ei löytynyt sopivaa tekijää, kunnes silmiin osui Maatilan hyvinvointi -hankkeen tilaisuus, jossa ideana oli työn tekijöiden ja tarvitsijoiden kohtaaminen.
Sen kautta löytyi neljän miehen Palvelupartio kuudeksi tunniksi tilalle hommiin hankkeen laskuun.
”Ajatus on lisätä henkistä hyvinvointia hoitamalla jokin pitkään mieltä painanut rästihomma kuntoon”, hankekoordinaattori Elisa Bloigu Pro Agria Etelä-Suomesta sanoo.
Honkaselle Palvelupartio tuli kuin tilauksesta.
Kattojen lisäksi yksin maitotilaa pyörittävän naisen mielessä pyörii jatkuvasti monta muutakin pientä korjaushommaa, jotka pitäisi hoitaa.
”Hommaa on niin paljon, ettei tässä ehdi hirveää puhelinrinkiä soitella. On tärkeää, että apu löytyy yhdellä tai kahdella puhelinsoitolla.”
Hän aikoo teettää parikkalalaisella Uus Nohevan porukalla töitä myös hankkeen kustantaman päivän jälkeen.
Kontaktista hyötyy kumpikin osapuoli.
Tila voi teettää töitä pienissä osissa ja joustavasti. Osuuskunnan väki taas saa työtä ja tuloja.
”Ei tarvitse tehdä harmaata taloutta ja työn ostajakin saa kotitalousvähennyksen”, eläkeläisenä keikkahommia tekevä Martti Narsakka Uus Nohevasta sanoo.
Porukka tekee pienten remonttitöiden lisäksi muun muassa mökkitalkkarin hommia ja pihatöitä. Osa tekijöistä on mukana päätoimisesti, osa satunnaisesti.
Honkanen on eron jälkeen vastannut yksin vajaasta 30 lypsävästä sekä nuorkarjasta runsaan vuoden ajan. Talvella hänellä käy osa-aikainen apu, jonka kanssa hoidetaan yhdessä hankalampia hommia.
Elämä on opettanut kärsivällisyyttä, eivätkä tekemättömät työt enää valvota aivan kuin joskus ennen.
”Olen oppinut vähän hallitsemaan miettimistä. Itse hoidettavissa olevat työt pitää vain laittaa järjestykseen ja päättää, mitä tekee ensiksi. Yleensä kaikki järjestyy pikkuhiljaa.”
Ensimmäisen yksin puurretun vuoden vaihtuessa toiseen olo jo hieman helpottaa.
”Vuosittain toistuvat hommat alkavat olla tutumpia ja enemmän omilta jäljiltä. Henkisesti on nyt helpompaa.”
Ensimmäiseen vuoteen yksin karjan kanssa osui huonoa tuuria, esimerkiksi eläinten sairastelua. Siitä huolimatta voimat ovat riittäneet.
”Olen ylpeä, etten ole puhki. Joskus olen ollut, joten tiedän miltä se tuntuu ja milloin pitää höllätä.”
Voimaa Honkanen saa luonnosta, ratsastuksesta ja mökkeilystä. ”Vapaata on pakko pitää.”
Joskus vapaapäivä kuluu tietokoneella rästitöissä. Se kuulostaa tylsältä, mutta antaa toisaalta johonkin työpäivään mahdollisuuden vaikka päiväuniin tai Facebookkaamiseen.
”Välillä tuntuu, että tämä on ihan hullun hommaa. Mutta tällaisina päivinä tulee taas olo, että kyllä tämä tästä”, Honkala sanoo ja vilkaisee katolla puuhaavia miehiä.
Palvelupartio on Kuntosavotta osuuskunnan tuote, jossa maatiloille tarjotaan hetkittäistä apua. Ideana on löytää tekemättömiin töihin nopeita ratkaisuja ilman vaikeita työsopimuskiemuroita.
”Usein tuottamattomat ja siirrettävät työt kuten pienet remontit, maalaukset ja pihatyöt vaivaavat maatalousyrittäjän mieltä. Työn hoitaminen kuntoon vähentää stressiä”, toimitusjohtaja Susanna Kähkönen Kuntosavotasta toteaa.
Palvelupartiota testattiin viime syksynä Pohjois-Savossa Kuntosavotta-hankkeessa ja palaute oli rohkaisevaa.
Nyt vuorossa olevan Parikkalan seudun lisäksi Palvelupartiota on tarkoitus kokeilla ja levittää eri puolille maata esimerkiksi hyvinvointihankkeiden kautta.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
