Suuri viljatila vaihtoi aurat kultivaattoriin
Viljelykokeissa on liki 40 syysrapsilajiketta. Edes viime talven ankarat pakkaset eivät tuhonneet kasvustoja, kun rapsi oli suojassa kylvövaon pohjallla, kertoo viljatilaa Ukrainan rajalla Puolassa pitävä Wieslaw Gryn. Veikko Niittymaa Kuva: Viestilehtien arkistoIsoa viljatilaa viljelevä Wieslaw Gryn Grabowiecistä kauhaisee syysrapsille kylvettyä peltoa. Pintamaa on lokakuun alussa kuohkeaa ja rapsissa jo pitkät juuret. Vehnän olkea on runsaasti, sillä peltoja ei ole kynnetty 12 vuoteen.
Isännän mitta tuli täyteen eroosion takia, kun pintamaa lähti sadevesien mukana notkelmiin.
Gryn viljelee perintötilaa, joka on ollut samalla suvulla 240 vuotta. Kommunismin aikana peltoa oli alle kymmenen hehtaaria, mutta Gryn sai pitää tilan. Nyt viljeltyä on 600 hehtaaria, joilla viljellään maissia, rapsia ja vehnää.
Lähellä Ukrainan rajaa sijaitseva Grynin tila on mukana Baltic Dealin esittelytiloissa. Maat ovat keveitä hietamaita. Tilalla on siirrytty strip till -menetelmään, jossa peltoa muokataan vain kylvörivien kohdalta.
Isännän mukaan kynnön ja kevennetyn muokkauksen eroja ei yhden vuoden jälkeen huomaa eikä sadoissa ole juuri eroa, mutta pitkällä aikavälillä satovaihtelut pienenevät.
Menetelmä vahvistaa juuristoa ja juuriston kasvua, mikä parantaa maan rakennetta ja nostaa satoa. Lannoitteistakin voidaan nipistää kolmannes, isäntä toteaa.
Syysvehnä ja -rapsi kylvetään itse tehdyllä kylvölannoittimella, jolla lannoitteet sijoitetaan runsaan 15 sentin syvyyteen. Nelimetrisellä koneella kylvetään päivässä jopa 40 hehtaaria, kun ajonopeus on lähes 10 kilometriä tunnissa.
Kalustolla ehtisi kylvää tuhat hehtaaria vuodessa, mutta lisäpeltoa ei ole lähiseudulla kaupan eikä vuokraus ole Puolassa yleistä, Gryn kertoo.
Rapsi kylvetään vaon pohjalle, jolloin vakoon kertyy lunta ja taimi on suojassa pakkasilta. Viime talvi teki pahaa jälkeä naapurien perinteisesti kylvetyissä syysrapseissa, mutta Grynin rapsit säilyivät.
Maissipellot muokataan järeällä jankkurilla. Traktorin nokalla on lannoitesäiliö, josta lannoite puhalletaan jankkuroinnin yhteydessä vajaan 30 sentin syvyyteen.
Kovin keveältä muokkaus ei vaikuta, vaikka isännän mukaan tilalla on siirrytty luontoa jäljittelevään viljelyyn. Kevennetty muokkaus jättää olkea ja juurta maan pintaan, jolloin niistä vapautuu ravinteita kasvien käyttöön.
Maat vilisevät matoja, joita Gryn kutsuu viljelijän ystäviksi ja tukijoiksi.
Maaperä on emäksistä eikä ojitusta tarvita. Kaliumia on maassa runsaasti eikä sitä juuri anneta, mutta fosforista on niukkuutta korkean pH:n takia. Keskimäärin fosforia annetaan 26 kiloa hehtaarille. Typpeä kuluu 120–150 kiloa hehtaarille.
Syysvehnän keskisato on 8, maissin 10 ja syysrapsin 4–5 tonnia hehtaarilta.
Gryn käyttää kerääjäkasveja ja apila on osoittautunut varteenotettavaksi seuralaiskasviksi vehnämailla. Apila kylvetään keskipakolevittimellä kuukausi ennen vehnän puintia.
Apilan annetaan kasvaa kevääseen saakka, jolloin se tuhotaan kemiallisesti ja pelto kylvetään maissille. Aikaisen kylvön ansiosta apilan juuret ehtivät kasvaa metriin saakka, jolloin juuristo parantaa maan rakennetta ja kerää ravinteita.
Maissin jälkeen maa kultivoidaan 5 senttiin ja kylvetään kerääjäkasvi. Yleensä käytetään hunajakukkaa, mutta hieman myös sinappia, joka kuitenkin sopii huonosti rapsin kanssa.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
