Syysviljat näyttävät lupaavilta, moni innostui kylvämään lämpimänä syksynä vielä tavallista myöhemmin

Mynämäkeläisen Aarne Lehtosen spelttipelto näyttää lupaavalta.  Kuva: Jarno Mela

Syysviljakasvustot ovat yleisesti tasaisia ja elinvoimaisia, kertoo kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta. Peltosen tiedot ovat peräisin useilta ProAgrian asiantuntijoilta eri alueilta.

Hieman tavallista lämpimämpi syksy on auttanut syysviljat hyvään kasvuun, vaikka kylvöajan kuivuus askarrutti osaa viljelijöistä.

”Sateet ja lämpö myöhemmin auttoivat syysviljat kuitenkin hyvään kasvuun ja mahdollistivat uusiakin kylvöjä ”, Peltonen sanoo.

Osa tiloista innostui suotuisana syksynä kylvämään etenkin vehnää vielä syyskuun puolivälin jälkeen. Kaikkiaan määrät ovat Peltosen mukaan nyt suunnilleen ”vanhassa normaalissa”.

Peltonen arvioi, että syysviljoja kylvivät ne tilat, joilla on aiemminkin ollut tapana niitä kylvää.

Uutena syysrukiin ja syysvehnän rinnalle on tullut syysruisvehnä, jonka viljelyyn on syntynyt uutta kiinnostusta.

Hanhiparvet ovat aiheuttaneet ongelmia paikallisesti ja syöneet syysviljojen oraita Suomen itäosissa.

Syysöljykasveille kuluva syksy ei ole ollut paras mahdollinen, sillä tuhohyönteisiä oli poikkeuksellisen paljon. Kirppoja esiintyi elokuussa muutama viikko kylvön jälkeen ja rapsipistiäisen toukat kalusivat kasvustoja elokuun lopussa. ”Pahimmillaan taimista jäi vain rangat”, Peltonen kertoo.

”Jos hyönteistuhoja on päästy torjumaan, ne on varmaankin saatu pidettyä aisoissa. Jos tuhoja on tullut, pitää toivoa, että kasviin olisi ehtinyt tulla tarpeeksi uutta lehti- ja juurimassaa. Keväällä on sitten katsottava, miltä tilanne näyttää.”

Peltonen muistuttaa, että syysöljykasvit toimivat kerääjäkasveina, vaikka ne talven tai kevään aikana tuhoutuisivatkin.

”Sitä ei toki toivota tähän heti viime talven mittavien tuhojen perään. Mutta lyhyelläkin syysöljykasvien kasvuajalla on havaittu olevan esikasviarvoa.”

Syysviljojen oraat siirtyvät vähitellen talvilepoon. ”Kasvu päättyy ilmojen kylmetessä ja päivän lyhentyessä”, Peltonen toteaa.

Paras sää syysviljoille olisi jatkossa pieni pakkanen, jota seuraisi pysyvä lumipeite. Mikäli lunta ei tule, kovat pakkaset ovat uhka. Vaaraksi on myös lämpötilan sahaaminen, joka viime vuonna aiheutti laajasti pelloille jääkansia ja tappoi syysviljoja.

Hyvältä ja rehevältä näyttäviin tavanomaisiin syysviljakasvustoihin kannattaa tehdä vielä yksi satsaus, jos sitä ei vielä ole tehty, Peltonen muistuttaa.

”Talvituhosienien torjunta varmistaa parempaa talvehtimista.”