Speltti maahan ”kokeellisen keittiön keinoin” – toistaiseksi näyttää hyvältä

Aarne Lehtonen tutki maanantaina spelttikasvustoaan Mynämäellä. Kuva: Jarno Mela

Viime kevättalvi tappoi mynämäkeläisen Aarne Lehtosen syysviljat sataprosenttisesti. Mies ei siitä masentunut: Nyt kasvussa on kymmenen hehtaaria spelttiä.

Eikä ihan mitä tahansa, vaan ”kokeellisen keittiön menetelmällä” kylvettyä, Lehtonen nauraa.

Hän kylvi speltin keskipakolevittimellä ja multasi kultivaattorilla.

Tilan pelloilla ei ole luontaisia rinteitä, vaan kaikki on kuin viivoittimella piirrettyä, Lehtonen kuvaa. Ajatuksena oli, että uudella kylvömenetelmällä saataisiin aikaan pieniä harjanteita.

Jos talvi taas on hankala ja kokoaa pellon pintaan vettä ja jäätä, toiveena on, että edes harjanteen päällä olevat oraat selviäisivät. Keväällä ne ehkä sitten pystyisivät pensomaan välit umpeen.

”Aika näyttää, onnistuuko kokeilu”, Lehtonen sanoo.

Kokeilulle on muitakin syitä kuin pinnan muotoilu. Speltin jyvä ei ole yksittäinen vaan useamman jyvän muodostama pähkylä. Se tukkii helposti kylvökoneen juoksuputkia, Lehtonen kertoo. Keskipakolevittimellä tällaista ongelmaa ei tule.

Lehtonen siirtyi syysvehnästä spelttiin kaksi vuotta sitten. ”Ensimmäinen vuosi oli jumalattoman hyvä, nyt ei tullut mitään. Saa nähdä, millainen sato tästä tulee.”

Sato menee jalostettavaksi Birkkalan tilalle Salon Suomusjärvelle.

Speltti kylvetään samoihin aikoihin kuin syysvehnä. Naapurin vehnään verrattuna Lehtosen kasvusto näyttää edistyneen aika lailla yhtä jalkaa.

Speltti talvehtii hiukan syysvehnää paremmin, Lehtonen arvioi, mutta kaikkea sekään ei kestä.

”Keväällä se oli punnertanut itsensä 30 sentin jään läpi ja sinnitellyt jotenkuten hengissä. Sitten se lähti kasvuun, ja seuraava kova pakkanen tappoi kasvupisteen.”