”Ruma jättibroileri” ei kiinnosta kuluttajaa
Kuluttaja ei juuri erota kalkkunatuotteita broilerista eikä tiedä, millaista ruokaa kalkkunasta voi valmistaa.
Mielissä kalkkuna on ruma lintu, jonka voi korkeintaan kerran vuodesta valmistaa kokonaisena joulupöytään.
Osa tietää kalkkunaleikkeleet ja -jauhelihan. Näiden ja kokonaisen kalkkunan väliin jää suuri arkiruokailun mentävä aukko, ilmenee Kopla Helsingin tekemästä kuluttajatutkimuksesta.
Sen tuloksia esiteltiin Satafoodin järjestämässä kalkkunaseminaarissa Helsingissä.
HK Ruokatalo on myynyt kalkkunatuotteita broilerista tunnetun Kariniemi-brändin alla, mikä tuotekehityksestä vastaavan Matti Nyforsin mukaan ei ole ainakaan lisännyt kuluttajien ymmärrystä tuotteiden eroista.
”Uuden brändin rakentaminen on kallista ja vie aikaa.”
Lihan tuotteistaminen, niin tavanomaisesti kuin luomussa tai laitumella kasvatetun, nousikin esiin kaikissa seminaarin puheenvuoroissa.
Keittiömestarit ovat uusien ruokatrendien airueita. Heitä pitäisi saadaan kiinnostumaan kalkkunanlihan käytöstä ja kertomaan siitä eteenpäin.
”Pelkkä luomu ei riitä. Tuote on myytävä aistinvaraisen laadun avulla”, painotti Luomuinstituutin luomukoordinaattori ja keittiömestarinakin tunnettu Jaakko Nuutila.
Myös ryhmäpäällikkö Minna Slotte SOK:sta muistutti, että luomu yksin ei kanna pitkälle. Tuotteiden on vastattava kuluttajien vaatimuksiin.
Hän painotti myös viestimisen merkitystä. Kuluttajalle pitää kertoa, mikä on tuotteen idea.
Slotten kokemuksen mukaan laidunkalkkunalle on markkinoilla tilaa tavanomaisen ja luomun välimaastossa.
Myös HK Ruokatalon Nyfors uskoo, että laidunkalkkunaa tarvitaan. ”Tuotteet, joilla on lisäarvoa, pääsevät helpommin kaupan hyllylle.”
Laidunkalkkunaa on kasvatettu vasta koe-eriä, joten lihamäärä ei ole riittänyt tuotteistamiseen.
MAIJA ALA-SIURUA
Kalkkunaleikkeleiden ja
-jauhelihan ja kokonaisen
kalkkunan väliin jää suuri
arkiruokailun mentävä aukko.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
