Viljelijällä on tutkimukselle monia toiveita
Kari Salonen Tomi Myyryläinen kaipaa tutkimustietoa erityisesti perunan laadusta ja eri lajikkeiden käyttäytymisesta jatkojalostuksessa. Kuva: Viestilehtien arkistoHämeenlinnan Lammilla ruokaperunaa tuottava ja jalostava Tomi Myyryläinen toivoo perunantutkimuksen keskittyvän entistä enemmän perunan käyttölaatuun ja siihen, miten kuluttajan jatkuvasti kiristyvät vaatimukset pystytään täyttämään.
Myyryläinen toimi ennen viljelijäksi siirtymistään viitisen vuotta tutkimusagrologina Perunantutkimuslaitos Petlassa, joten hän tuntee alan hyvin.
Petla muutti viime vuonna Lammilta Ylistaroon. Sinänsä Myyryläinen arvioi muuton sujuneen hyvin: tutkimukseen ei tullut katkosta, vaikka henkilökunta vaihtui ja väheni.
Hämeen kannalta laitoksen muutto oli kuitenkin iso menetys, hän sanoo.
Lammilla Petla teki esimerkiksi voimakasta lajiketutkimusta.
”Tulokset kuvasivat hyvin tämän alueen ilmasto-oloja ja viljelytapaa. Niistä oli paljon hyötyä viljelijöille.”
Hän arvostaa myös laitoksen työtä kasvinsuojelu- ja lannoitetutkimuksessa.
”Petlasta tulee edelleen arvokasta tietoa, mutta se ei enää ole suoraan sovellettavissa tälle alueelle.”
Perunan viljelijän ja jalostajan näkökulmasta tutkimusta pitäisi nyt suunnata entistä enemmän perunan laatuun, Myyryläinen sanoo.
”Kuluttajan vaatimukset niin kaupassa kuin suurkeittiöissäkin kasvavat jatkuvasti. Pitäisi pystyä tuottamaan tosi hyvälaatuista tavaraa ja suuria satoja, vaikka hinta ei ole kummoinen”, Myyryläinen toteaa.
Tietoa tarvitaan muun muassa siitä, miten eri lajikkeet käyttäytyvät kuorinnassa syksyllä tai keväällä.
Tällä hetkellä tällainen tieto hankitaan tuottajien ja jatkojalostajien kokeilujen ja tiedonvaihdon kautta. ”Tieteellistä tutkimusta ei paljon löydy.”
Toinen viljelijää askarruttava asia on kauppamiesten aktiivisuus tuontilannoitteiden, -kasvinsuojeluaineiden ja -siemenperunan tarjonnassa.
”Heiltä kun kysyy tutkimustuloksia, niitä ei yleensä ole.”
Kotimainen tutkimus voisi tuottaa tämän tiedon.
Myös ravitsemustutkimukselle olisi tilausta.
”Karppaus on vähentänyt perunan kulutusta. Tutkimus voisi löytää perunasta uusia, ajan hermoilla olevia mahdollisuuksia.”
Geenitekniikassa Myyryläinen arvioi olevan mahdollisuuksia. ”Sieltä voisi löytyä viljelyn taloutta parantavia ominaisuuksia, kuten rutonkestävyyttä ja sadonlisää. Mutta riskit on tiedostettava.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
