Paineet kasvipeitteisten peltojen lisäämiseen eivät lannista – SM-kynnöissä enemmän osallistujia kuin vuosiin

Jussi-Pekka Kiviharju ja Martti Palavainen SM-kyntöjen avauksessa Kiteen SM-kynnöissä vuonna 1997. Kuva: Markku Vuorikari

Kyntökilpailut kuuluivat pitkään maatalousnäyttelyiden ohjelmistoon. Kuva 1950-luvulta. 

Vuoden 2016 SM-kynnöt kisattiin Kärkölässä. 

Kyntöä paluuauroilla viime vuoden kilpailussa. 

Martti Palavaisen taidonnäyte sänkikynnössä Kiteellä vuonna 1997. Kuva: Markku Vuorikari

Suomen paras kyntäjä ratkeaa tänään lauantaina, kun Someron Pitkäjärvellä kisataan kyntöjen Suomen-mestaruudesta. Kisat alkoivat eilen perjantaina erinomaisessa säässä, kertoo puheenjohtaja Paavo Tuominen SM-kyntö ry:stä.

Kilpailussa on tänä vuonna 23 osallistujaa, mikä on enemmän kuin monena viime vuonna, Tuominen iloitsee. Vähimmillään kilpailijoiden määrä on pudonnut alle kahdenkymmenen.

Kisat järjestetään nyt 65. kerran. Vaikka tämänvuotinen osallistujamäärä on suurempi kuin viime vuosina, nytkään ei päästä lähellekään menneiden vuosikymmenten lukemia.

"Kun Reijo Elgin kanssa aloitimme kilpailemisen vuonna 1964 Ilmajoella, pelkästään nuorten sarjassa oli 16 osallistujaa. Siis nuorten sarjassa", Tuominen muistelee.

Tänä vuonna nuorten eli alle 22-vuotiaiden sarjassa on kolme osallistujaa.

Tuolloin kilpailut olivat paitsi laajemmat myös pidemmät. Kun nyt kilpailu on ohi kahdessa päivässä, aikaisemmin kilpailut ratkesivat vasta kolmantena päivänä.

Ilmajoen kilpailut alkoivat nuorten sarjalla, josta viisi parasta – mukaan lukien Tuominen – pääsivät kilpailemaan seuraavana päivänä yleiseen sarjaan. Tuominen pärjäsi myös siinä niin hyvin, että pääsi osallistumaan vielä kolmantena päivänä loppukilpailuun – nurmen kylvöön.

Mutta miten kyntäminen ja siinä onnistuminen istuvat tähän päivään, kun ympäristöväki ja monet tutkijatkin puhuvat kasvipeitteisyyden puolesta, ja siihen kannustaa vielä ympäristökorvauskin?

Kyllä se sopii, vakuuttaa Tuominen.

"Se on tärkeä muistaa, että niin ei pidä automaattisesti toimia, miten on aina ennenkin toimittu. Sopivat viljelytavat pitää valita olosuhteiden ja viljeltävän kasvin mukaan."

"Esimerkiksi erikoiskasvinviljelyssä ja syyskasvien viljelyssä savimailla kynnön merkitys on tärkeä. Syyskasveilla kyntö tekee kasvualustasta ilmavamman, mikä parantaa kasvien talvehtimista."

Oleellista on, että liian märkää peltoa ei mennä kyntämään.

Tuominen on erityisen huolestunut siitä, että yhä suurempi osa pelloista on vuokralla ja vuokrasopimukset ovat lyhyitä. "Se ei kannusta pitämään niiden kasvukunnosta huolta."

SM-kyntöjen toinen kilpailupäivä alkaa tänään lauantaina yhdeksältä Someron Pitkäjärvellä.

Kello 9.10 kilpailijat ja koneet saapuvat saapuvat paraatina kilpailupaikalle. Nurmikyntö käynnistyy avauspuheen ja kilpailun sääntöjen kertauksen jälkeen kello 10.30, kun kilpailijat pääsevät tekemään avausviiluja.

Kilpailualueet ovat kynnettynä kello 14:ään mennessä ja voittaja on selvillä kello 15.30.

Lisätietoja, ohjelma ja kilpailupaikan tarkka sijainti SM-kyntöjen nettisivuilla.