”Viljelemme nyt vain sen verran kuin on pakko”, Jarkko Hyttinen varoittaa
Maatalousyrittäjä Jarkko Hyttisen mielestä karjataloutta koskeva keskustelu on Suomessa turhan yksipuolista. Sonkajärvellä lypsykarjatilaa pyörittävä Hyttinen muistuttaa, että maataloutta harjoitetaan monenlaisissa olosuhteissa eri puolilla maata.
”Kun otetaan esimerkiksi nämä Ylä-Savon korkeudet, niin nurmi täällä kasvaa parhaiten. Ohrasta saa hyvän sadon, kun osuu se hyvä vuosi. Mutta vastaavasti on niitä haastavia vuosia”, viljelijä toteaa.
Hyttisen mukaan halla voi iskeä yllättäen ja viedä suuren osan sadosta.
”Vaikka ilmastonmuutos pidentäisi kasvukautta, ei hallanvaarasta silti päästä yli. Liettyvät savimaat ovat nekin riskitekijä, jos rankkasateet osuvat kohdalle.”
”Nauta pystyy käyttämään nurmen hyväksi ja tuottamaan siitä niin maitoa, lihaa kuin lantaa.”
Jarkko Hyttisen mielestä karjatalouden merkitys pitäisi ymmärtää laajemmin.
”Nauta pystyy käyttämään nurmen hyväksi ja tuottamaan siitä niin maitoa, lihaa kuin lantaa. On selvää, ettei Itä- ja Pohjois-Suomessa saati Väli-Suomessakaan maataloutta voi rakentaa yksinomaan kasvinviljelyn varaan.”
Viljelijä huomauttaa, että nurmen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista on julkaistu tuoretta tutkimusta.
”Tutkimus osoittaa, että nurmi sitoo enemmän hiiltä kuin aiemmin on uskottu. Tällaiset seikat olisi syytä huomioida julkisessa keskustelussa.”
Maatalouden investointituet ovat painottuneet vuosien ajan enemmän läntiseen Suomeen. Hyttinen suhtautuu kehityskulkuun varauksellisesti.
”Jos maataloutta harjoitetaan tulevaisuudessa vain osassa maata, ei huoltovarmuus ole tasapainossa. Ja ilman karjataloutta se notkahtaa.”
Viljelijä nostaa esille mahdollisen tilanteen, jossa lannoitteiden tuonti Suomeen on jostain syystä estynyt.
”Millähän sitten lannoitetaan pellot, jos täällä ei ole karjaa omasta takaa?”
Maatalousyritykset vaikuttavat myös yleisemmin alueensa elinvoimaan.
”Jos kehitys menee siihen, ettei täällä idässä enää ole yritystoimintaa eikä asutusta, niin onhan se kaverille rajan takana tervetulotoivotus.”
”Iranin sodan takia polttoöljyn ja muiden tuotantopanosten hinta on nyt niin korkealla, että joudumme vähentämään viljelyä.”
Maailmanpolitiikan epävakaus heijastuu nytkin voimallisesti sonkajärveläisen Montelon tilan arkeen.
”Iranin sodan takia polttoöljyn ja muiden tuotantopanosten hinta on nyt niin korkealla, että joudumme vähentämään viljelyä. Viljelemme vain sen verran kuin on pakko, eli nurmet, herneet ja viljat omille eläimille”, Hyttinen kertoo.
”Lopulle pinta-alalle kylvetään saneerauskasveja ja viherlannoitusnurmia ja haetaan niiden kautta peltojen tuottokyvyn parantamista.”
Aiempina vuosina tilalla on tuotettu tarkoituksella viljaa yli oman tarpeen.
”Olemme saaneet viljanmyynnistä lisätuloja. Mutta näillä kustannuksilla siihen ei ole nyt mitään järkeä ryhtyä.”
Aiemmin huhtikuussa Montelon tila palkittiin Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla 25 vuoden yhtäjaksoisesta laatumaidon tuotannosta.
”Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos 2020. Aiemmin tätä pyörittivät puolisoni Anni Heiskasen vanhemmat. Eli tässä painaa ennen kaikkea appivanhempien pitkäjänteinen työ ja sen päälle oma työmme”, Jarkko Hyttinen muotoilee.
Mikä on laadukkaan maidon salaisuus?
”Eläinten hyvinvointi. Sen kanssa olemme tarkkoja ja siitä ei lipsuta. Hyvinvoiva nauta on tuottava.”
”Hyvinvoiva nauta on tuottava.”
Sonkajärveläinen kiittelee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) avauksia ruokaviennin vauhdittamiseksi.
”Tästä asiasta olen samaa mieltä ministerin kanssa. Toisaalta toivoisin, että suunnitelmia viennin vauhdittamisessa saataisiin vietyä nopeammin käytäntöön.”
Hyttinen lukeutuu siihen nuorempaan maanviljelijöiden polveen, jotka esiintyvät aktiivisesti sosiaalisen median kanavilla.
”Aika paljon on tehty huumoripitoisia videoita maatilan arjessa. Ja välissä olen kokenut tarpeelliseksi tuoda myös omia näkemyksiä esille ajankohtaisissa asioissa”, facebookissa, instagramissa ja tiktokissa aktiivinen viljelijä kertoo.
Huvitteluna aloitettu somettaminen on ajan saatossa kääntynyt bisnekseksi.
”Omaksikin yllätyksekseni olen huomannut, että somesta kertyy jo ihan merkittävää tulovirtaa. Rahoja käytetään tilan aktiiviseen kehittämiseen.”
- Osaston luetuimmat
