Maatalousopiskelijat: Viljelijät ostavat peltoa tappiolla, näennäisviljely pitää hinnat korkealla
"Peltoa joudutaan useimmissa tapauksissa rahoittamaan myös velkarahalla, joka tuo osaltaan lisää kustannuksia jo valmiiksi tappiolliseen toimintaan", professori Sami Myyrä ja maatalousekonomian opiskelijat kirjoittavat MT:n yliössä.
Paljonko pellosta kannattaa maksaa? Kirjoittajien mukaan hinnat ovat tällä hetkelllä liian korkeat. Kuva: Jaana KankaanpääMaanviljelijät suhtautuvat optimistisesti tulevaisuuteen ainakin sijoittaessaan peltoon. Luonnonvarakeskuksen professori Sami Myyrä ja maatalousekonomian opiskelijat Joanna Asumus ja Juha Ikonen kertovat yliökirjoituksessaan, että viljelijät ostavat peltoa tappiolla.
"Nykyisillä tuottajahinnoilla päästään 75 prosentin tuottoarvoon pellon markkinahinnasta. Käytännössä pelto ei siis kykene tuottamaan arvoa kuin kolme neljäsosaa pellon toteutuneesta markkinahinnasta."
Tutkimusryhmän mukaan hinta on kestämättömän korkealla tasolla suhteessa maataloustuotteiden hintoihin.
"Käytännössä alueilla, joilla pellon markkinahinta on alhainen, on tuottoperusteisesti mahdollista saavuttaa potentiaalinen pellon tuottoarvo. Tällöin pitäisi pystyä tuottamaan myös keskimääräistä parempi sato", Myyrä, Asumus ja Ikonen kirjoittavat.
"Viljelijöiden optimistiset odotukset tulevaisuudesta saattavatkin selittää korkeita kauppahintoja."
Taloudellisessa mielessä huonoja kauppoja selitetään kotieläintuotantoon liittyvillä pinta-alavaatimuksilla tai suurtuotannon etujen tavoittelulla.
"Viljelijät ostavat peltoa tappiolla. Peltoa joudutaan useimmissa tapauksissa rahoittamaan myös velkarahalla, joka tuo osaltaan lisää kustannuksia jo valmiiksi tappiolliseen toimintaani", Myyrä, Asumus ja Ikonen linjaavat.
"Nykyisillä kauppahinnoilla pellonostajat ottavat riskin, että tulevaisuudessa pellolta saatavat tuotot eivät kata myyntihinnasta aiheutuvia kustannuksia, ja he joutuvat luopumaan osasta ansioistaan."
Maatalousekonomian opiskelijat eivät pidä tilannetta kestävänä ja odottavat peltohintojen laskevan lähitulevaisuudessa. Heidän mielestään näennäisviljelyn suosio pitää pellon hinnat korkealla.
"Osa tilanpidon lopettaneista saattaa jatkaa näennäisviljelyä, jolloin pelto ei vapaudu myyntiin tuottavampaan käyttöön. Maataloustukien kerääminen on käytännössä helppoa myös viljelyyn panostamattomille näennäisviljelijöille", kirjoittajat huomauttavat.
"Jos tuotantovälineistön rapautumisesta ei välitetä, niin viljelijän tilille saapuvat tukirahat saattavat antaa väärän kuvan viljelyn taloudellisesta kannattavuudesta."
Mitä kirjoittajat ehdottavat tilanteen korjaamiseksi? Lue koko yliökirjoitus keskiviikon Maaseudun Tulevaisuudesta!
Lue lisää:
Maataloustuet nostavat peltojen ja koneiden hintoja
Osuuskunta kamppaa keinottelijat - kuluttajat ostavat peltomaata luomuviljelijöille Saksassa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
