Viljelijät lähtivät innolla mukaan: Ainutlaatuinen hanke selvittää hiilen varastointia maaperään

Kalle Kivelä pyrkii lisäämään pelloillaan maaperään sitoutuneen hiilen määrää kasvipeitteisyyden ja syväjuuristen kasvien avulla. Kuva: Sanne Katainen

Pyry Saarisella on tilallaan Paattisilla suomenlampaita, maatiaiskanoja ja villasikoja. Hänen hiilensidontatyökalunsa liittyy hyvään laidunkiertoon. Kuva: Sanne Katainen

Hiilipilotin viljelijätapaamisessa käytiin innokasta keskustelua maaperäkysymyksistä. Pyry Saarinen ja Kalle Kivelä löysivät paljon yhteisiä näkemyksiä. Kuva: Sanne Katainen

49 viljelijää istuu hiirenhiljaa Katajistonrannan kokoustilassa Hämeenlinnan Aulangolla. He kuuntelevat tiukan keskittyneenä Ilmatieteen laitoksen tutkijan ja Helsingin yliopiston dosentin Jussi Heinonsalon esitystä maaperämikrobeista, sienijuurista sekä hiilen sitoutumisesta maaperään.

Aina kun Heinonsalo pitää esityksessään tauon, paikalla olevat viljelijät kisaavat vuorosta esittää hänelle aiheeseen liittyviä lisäkysymyksiä.

Viljelijät todella haastavat dosentin.

Kysymykset osoittavat niin syvää ja käytännössä koeteltua perehtyneisyyttä päivän aiheeseen, että tilaisuutta sivusta seuraava toimittajakin vain äimistelee taustalla.

Käynnissä on Carbon action -hiilipilotin ensimmäinen viljelijäkoulutusjakso.

Baltic Sea Action Groupin (BSAG) vuodenvaihteessa käynnistämä Carbon Action on ainutlaatuinen pilottihanke, joka on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. BSAG:n yhteistyökumppaneina siinä ovat mukana sekä Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto että Sitra.

Taustatahojen ohella oleellinen osa hanketta ovat vapaaehtoiset viljelijät. Viljelijöitä haettiin mukaan pienehköllä sivun alareunan jutulla MT:ssä (1.12.2017) ja parilla ilmoituksella.

Viljelijöiden into lähteä mukaan yllätti jopa hankkeen taustatahot, kertoo viljelijäyhteistyöstä vastaava suunnittelija Sanna Söderlund BSAG:sta.

"Viljelijöitä ei todellakaan tarvinnut houkutella mukaan. Sadan tilan tavoite täyttyi todella nopeasti, eikä peruutuksia ole juurikaan tullut."

Yksi ensimmäisen koulutuksen osanottajista oli perniöläisen Alaspään tilan viljelijä Kalle Kivelä.

Hänelle osallistuminen hiilipilottiin oli heti ensi kuulemalta itsestään selvä asia: tarjolla koulutusta alan huippuosaajilta aiheista, joihin omin päinkin asioita selvittäessä törmää jatkuvasti.

"Olemme Alaspään tilalla panostaneet maan kasvukuntoon jo muutaman vuoden ajan. Maan multavuuden nosto ja mikrobiaktiivisuus tulevat aina vastaan asioita opiskellessa", hän kertoo.

Asioiden pohdiskeluun on kannustanut myös lapsiperheen arki ja halu vaikuttaa siihen, mitä "pallosta jää jälkipolville".

"Tulevaisuuden kannalta tämä on niin viljelijöille kuin koko maailmallekin tärkeä tutkimus."

Koulutuksen jälkeen hankkeeseen osallistuvat viljelijät valitsevat oman tilansa lohkon sekä sille sopivan toimenpiteen, jonka vaikutusta hiilen varastointiin ja maan kasvukunnon parantamiseen he haluavat testata.

Jotta todelliset vaikutukset saadaan näkyviin, valitulle lohkolle on jätettävä käsittelemätön – tai perinteisellä tavalla käsitelty – osa. Näin toimien vaikutuksia voidaan verrata lähtötilanteeseen.

Lohkoilta otetaan syksyllä maanäyte, jonka tutkijat analysoivat. Viiden vuoden kuluttua pilottilohkoilta otetaan uudet näytteet.

Lisäksi viljelijät täyttävät lohkoa koskevan kyselykaavakkeen, jolla tutkijat saavat käyttöönsä lohkon historiatiedot.

"Ja luonnollisesti hankkeen aikana lohkosta on tehtävä erittäin tarkat muistiinpanot, jotta saadaan tutkimusta varten riittävästi taustatietoa", kertoo käytännön toimia esitellyt Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila.

Kivelän mukaan Alaspään tilalla yksi valituista käytännön toimista on peltojen jatkuva kasvipeite. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan maan rakennetta ja lisätä multavuutta kasvien juuriston avulla.

Näin pellot saadaan nykyistä tehokkaammin sitomaan hiiltä ja tuottamaan hyviä satoja niin, että ympäristö otetaan huomioon.

"Siten pystymme osaltamme edistämään ilmastonmuutoksen torjuntaa ja samalla parantamaan oman tilan kannattavuutta pitkällä aikavälillä."