Hanhet pataan, sanoo maatalousministeri Kurvinen ‒ ympäristöministeri Kari ei kommentoi ely-keskuksen tekemiä tutkintapyyntöjä

Nämä valkoposkihanhet on kuvattu Kiteen Tolosenmäellä viime viikolla.  Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ely-keskus

Valkoposkihanhien kevätmuuton huippu on käsillä. Pohjois- ja Etelä-Karjalassa on nyt karkeasti arvioiden 40 prosenttia Barentsinmeren yli miljoonaisesta pesimäkannasta, todetaan Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ja BirdLife Suomen muuttotiedotteessa.

Suurimmissa paikallisparvissa on arvioitu monin paikoin Parikkalassa ja Pohjois-Karjalassa yli 30 000 hanhea.

Muutto on edistynyt reippaasti ja on keskimääräistä aikatauluaan edellä, kerrotaan tiedotteessa. ”Kevään 2020 hanhilukuihin ei onneksi olla ylletty, mutta hanhien saapuminen Karjalaan ennen kasvukauden alkua on aiheuttanut isoa vahinkoa maanviljelylle.”

Jonkinlainen huippu saavutettiin hanhiasiassa viime viikolla, kun MT uutisoi, että Varsinais-Suomen ely-keskus on tehnyt syksyn 2021 jälkeen useita tutkintapyyntöjä valkoposkihanhien karkottamislupien lupaehtojen vastaisesta toiminnasta.

MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen toteaa, että hanhiasia on päätynyt pisteeseen, johon hän ei olisi sen koskaan uskonut päätyvän.

”Voiko Suomessa hallinto todella olla tällaista? Kyllä tämän asian hoito saa tuntemaan voimattomuutta.”

Kaksi vuotta sitten julkaistiin hanhityöryhmän raportti, joka sisälsi selviä askelmerkkejä, joita toteuttamalla oli tarkoitus saada ongelma kuriin. ”Hyväuskoiset ihmiset uskoivat, että toimenpiteitä aletaan toteuttaa. Onko esimerkiksi hanhipaimennuksen rahoittaminen ympäri Itä-Suomea kestävä tulevaisuuden ratkaisu”, Leskinen puuskahtaa.

Hän toteaa painokkaasti, että MTK vaatii sekä ympäristö- että maa- ja metsätalousministeriä ottamaan hanhinyrkin raportin esiin ja toteuttamaan siinä esitettyjä toimia nopeasti.

”Ei ole varaa ajatella, että toimia siirretään. Yksi olennaisimmista toimista on saada valkoposkihanhi metsästettäväksi lajiksi ja sen hyödyntäminen ravintona pitää sallia. Tilanne on kansainvälisestikin tarkasteltuna absurdi, näin toimitaan jo esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa.”

Sekä ympäristöministeri Emma Kari (vihr.) että maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (vihr.) vakuuttavat, että heillä on hyvä keskusteluyhteys ja hanhiasiastakin on keskusteltu.

Kari kertoo, että eduskunnalle on viime viikolla annettu esitys luonnonsuojelulaista.

”Sen uuden pykälän nojalla viranomaisella on mahdollisuus antaa tietyillä ehdoilla ja ilman erillistä hakemusta poikkeuslupa yhden tai useamman kunnan alueelle, jos on todennäköistä, että yksilöt aiheuttavat erityisen merkittävää vahinkoa. Uudistuksen tavoite on helpottaa hanhien karkoittamista pelloilta.”

Hän myös vakuuttaa, että hanhityöryhmän raportin pohjalta on ryhdytty myös useisiin muihin toimiin. Esimerkiksi yhteistyönä Luonnonvarakeskuksen kanssa toteutettava hanhipeltohanke jatkuu myös tänä vuonna.

Tammikuussa hyväksyttiin laki uudeksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmäksi.

”Se otetaan käyttöön mahdollisimman pian, kun komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvät tukijärjestelmät. Uuden järjestelmän myötä myös ennaltaehkäiseviä toimia voidaan tulevaisuudessa korvata, esimerkiksi hanhien karkotustoimintaa.”

Lupaviranomaisen tekemiä tutkintapyyntöjä ministeri Kari ei kommentoi.

”Tutkintapyynnöt ja niiden käsittely ovat poliisin asia.”

Hän ei myöskään ota kantaa Varsinais-Suomen ely-keskuksen viranomaistoimintaan tutkintapyyntöihin liittyen.

Vaikka keskusteluyhteys ministereiden välillä on kunnossa, ministeri Kurvinen toteaa, että hän ei ole tyytyväinen hanhiasian nykytilaan.

Hän kertoo, että lupahallintoon on pistetty lisärahaa tällä kaudella. ”Ympäristöhallinnon on nyt asetettava kansalaisnäkökulma hallintokeskeisyyden edelle.”

”Vaikka ampumislupia on myönnetty tuhansia, on kentän viesti silti selkeä. Lupabyrokratia on liian mutkikasta ja hidasta.”

Ja ammutut hanhet kuuluvat Kurvisen mielestä pataan.

Lue lisää:

Ely-keskus on tehnyt useita tutkintapyyntöjä viljelijöistä ‒ rikosepäilyn syynä hanhilupien lupaehtojen vastainen toiminta

Hanhipaimen polkee 30 kilometriä päivässä ‒ ”Lintuja pitäisi varmaan teititellä, kun niitä ohjataan hanhipelloille, etteivät stressaannu”