Tuore raportti listaa Euroopan pahimmat lääkeläträäjät – kärkisijaa pitävä maa syytää eläimille seitsemäntoista kertaa niin paljon antibiootteja kuin Suomi
Suurista eroista huolimatta suunta on hyvä. Euroopassa antibioottien käyttö eläinlääkinnässä on puolittunut kymmenessä vuodessa.
Suomi kuuluu maihin, joissa tuotantoeläinten antibioottien kokonaismyynti on maltillista ja hallittua. Kuva: Sanne KatainenSuomi tunnetaan maltillisena antibioottien käyttäjänä, ja se koskee niin ihmisten kuin eläinten lääkitystä. Tilanteesta saa hyvän kuvan, kun tutkii Euroopan lääkeviraston EMA:n tällä viikolla julkistamaa raporttia.
Se listaa 31 maassa tuotantoeläimille myytyjen mikrobilääkkeiden määrät ja suhteuttaa ne kunkin maan tuotantoeläinkiloihin. Mukana on EU-maiden lisäksi myös muutama unionin ulkopuolinen maa.
Suomi on jo vuosikaudet kuulunut maltillisten lääkitsijöiden joukkoon Norjan, Islannin ja Ruotsin kanssa.
Kun meillä antibiootteja myytiin viime vuonna noin 15 milligrammaa tuotantoeläinkiloa kohti, ääripäässä eli Kyproksella niitä myytiin 255 milligrammaa – siis 17-kertainen määrä Suomeen verrattuna.
Kypros tosin on onnistunut monen muun maan tapaan vähentämään eläinantibioottien käyttöä huomattavasti. Esimerkiksi vuonna sen myyntimäärä oli peräti 466 milligrammaa tuotantoeläinkiloa kohti.
Puolassa käyttömäärät ovat 13-kertaiset Suomeen nähden, Italiassa kymmenkertaiset ja Espanjassa yli 8-kertaiset.
EMA tiedotti jo viime vuonna, että tuotantoeläinten antibioottien myynti Euroopassa oli lähes puolittunut kymmenessä vuodessa. Suunta on siis hyvä, ja tuoreimman raportin mukaan se on edelleen jatkunut. Vuodesta 2021 vuoteen 2022 myyntimäärä aleni 12.7 prosenttia.
Määrän lisäksi myös antibioottien laadulla on väliä.
Miksi vähäinen antibioottien käyttö on hyvä asia?
Antibioottien käyttö on toki tarpeen, jos eläimen tai ihmisen terveys sitä vaatii.
Niiden liiallinen käyttö kuitenkin johtaa usein siihen, että bakteerit kehittävät itselleen vastustuskyvyn: lääke ei enää tehoakaan tautiin. Aivan tavallisetkin infektiot voivat koitua kohtalokkaiksi, ja esimerkiksi ihmisten syöpähoidot ja kirurgiset toimenpiteet vaarantuvat.
Määrän lisäksi myös laadulla on väliä. Suomessa tietyt kriittisiksi määritellyt antibiootit on rajattu vain ihmisten hoitokäyttöön, jotta niiden teho säilyisi mahdollisimman hyvänä.
EMAkin toteaa raportissaan, että tilaston maiden välillä on isojen määräerojen lisäksi myös suurta vaihtelua siinä, millaisia valmisteita myydään.
Suomessa eläinlääkärit eivät voi myydä lääkkeitä voitolla.
Suomessa eläinlääkkeitä käytetään vain todettujen sairauksien hoitoon. Eläimille ei anneta antibiootteja sairauksien ennaltaehkäisyyn.
Antibioottien käytöstä tuotantoeläimille on meillä tarkat viranomaisten laatimat ohjeistukset. Toisin kuin useassa muussa maassa, Suomessa eläinlääkärit eivät voi myydä lääkkeitä voitolla. Tämä kiellettiin jo vuonna 1949.
Maailmanlaajuista, pätevää vertailuaineistoa ei ole.
Euroopassa suunta on siis hyvä, mutta maailmanlaajuista, pätevää vertailuaineistoa ei ole.
Zurichin teknillisen yliopiston sekä Princetonin ja Cambridgen yliopistojen tutkimus vuodelta 2017 arvioi, että tuotantoeläimille annetaan vuosittain noin 130 000 tonnia antibiootteja, joista 78 000 tonnia käytetään Kiinassa.
Maailman eläintautijärjestö OIE:n tietojen perusteella mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä on yleisintä nimenomaan Aasiassa. Alueen osuus eläinten antibioottien kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2017 noin 62 prosenttia, Amerikan 27, Euroopan 8 ja Afrikan 3 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





