”Luottamus laskelmiin horjuu entisestään”
”Tuntuu epäreilulta”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kommentoi julkisuuteen noussutta uutista venäläisen lannoitetehtaan valtavista fosforipäästöistä Itämereen.
”Viljelijät kokevat, että heitä on syyllistetty Itämeren rehevöitymisestä vääriin laskelmiin perustuen.”
Uudet tiedot johtavat siihen, että viljelijöiden luottamus kuormituslaskelmiin heikentyy entisestään. ”Tulee myös sellainen olo, löytyykö tällaisia kuormittajia vielä lisää.”
Pietola korostaa, että suomalainen maatalous tuntee omat kehitystarpeensa hyvin: eroosion torjuntaa ja lannan ravinteiden käyttöä on tehostettava. ”Parannamme toimintaamme jatkuvasti”, hän vakuuttaa.
Samalla viljelijät kuitenkin odottavat oikeaa tietoa – että tuotaisiin esille se osuus ravinnekuormasta, jota viljelijät aidosti pystyvät vähentämään.
Pietola muistuttaa, että merivirrat kuljettavat ravinteita yli valtioiden rajojen. ”Esimerkiksi Saaristomeren alueelle tulevasta fosforista ja typestä noin puolet on peräisin Suomenlahdelta – sieltä, minne uusi jättilähde purkautuu.”
Siihen Pietola on tyytyväinen, että puheeksi on nyt ensimmäistä kertaa nostettu leville välittömästi käyttökelpoinen fosfori aiemman kokonaisfosforin sijaan. Tällöin maatalouden päästöt asettuvat uuteen mittakaavaan. ”Maatalouden rooli kuormittajana jää paljon aiempaa käsitystä pienemmäksi.”
Eroosioaines eli maahiukkasiin sitoutunut fosfori kattaa fosforikuormastamme noin 90 prosenttia. Tästä vain noin 15 prosenttia on leville välittömästi käyttökelpoista, Pietola sanoo.
Osassa julkisuudessa esiintyvistä laskelmista leville käyttökelpoisen fosforin osuudeksi on laskettu 30 prosenttia. Näin laskien Venäjän Lugan päästölähde Suomenlahteen on kaksinkertainen Suomen maatalouteen verrattuna.
Kun laskennassa käytetään Pietolan oikeampana pitämää 15 prosentin osuutta, uusi fosforilähde on nelinkertainen Suomen maatalouteen verrattuna.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
