Sikatilat kiinnostuneita investoinneista

Sikatilojen jatkamishalukkuus on kasvanut verrattuna kaksi vuotta sitten tehtyyn vastaavaan tutkimukseen. 

Kuva: Jenna Jalkanen

Sikatilojen määrän ennustetaan laskevan alle puoleen viime vuoden lukemista vuoteen 2025 mennessä. Tuotannon määrä ei kuitenkaan välttämättä alene. Kannattavuusnäkymät ovat kohentuneet ja joka kolmas suunnittelee investointia.

Näin arvioi Kantar TNS tuoreessa raportissaan.

Maalis–huhtikuussa tehtyyn kyselytutkimukseen osallistui 185 sikatilaa. Yhteensä mukana on 245 sikatilaa, sillä lihanhankintayrityksiltä saatiin yhteenveto yhtiö- ja verkostosikaloiden näkymistä.

Aineisto on painotettu vastaamaan kaikkia sikatiloja.

Tulosten perusteella Kantar TNS ennustaa, että sikatilojen määrä laskee viime vuoden 1 080 tilasta 520 tilaan vuonna 2025. Tänä vuonna tiloja arvioidaan olevan 970.

Vielä vuonna 1995 Suomessa oli 9 000 sikatilaa. Viime vuosina määrä on vähentynyt noin kymmenen prosenttia vuodessa.

Parina viime vuonna lihasikaloiden luopumisvauhti on ollut kovempi kuin porsastuotantotilojen.

Tänä vuonna emakoita on noin 500 tilalla. Lihasikaloita on 470.

Yksikkökoko on noussut pääasiassa sen takia, että pienet tilat ovat luopuneet tuotannosta.

Porsastuotoksen kova kasvu on loiventanut tuotannon laskua.

Viime vuonna sianlihaa tuotettiin 182 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna tuotanto on Kantarin mukaan tilapäisesti matalampi, noin 174 miljoonaa kiloa.

Kyselyn perusteella tilojen jatkamishalukkuus on kasvanut verrattuna kaksi vuotta sitten tehtyyn vastaavaan tutkimukseen. Vuonna 2022 tuotannossa olisi noin 130 tilaa enemmän kuin vuoden 2016 tutkimuksen mukaan.

Taustalla vaikuttavat tilojen kannattavuusarviot.

Kaksi vuotta sitten vain viisi prosenttia sikatiloista arvioi, että tilan kannattavuusodotukset lähivuosille ovat hyvät. 13 prosenttia piti niitä tyydyttävinä.

Nyt hyvää kannattavuutta odottaa 14 ja tyydyttävää 35 prosenttia sikatiloista.

Tosin tuotannon heikko kannattavuus mainittiin yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä, kun vastaajilta kysyttiin investointien esteitä tai hidasteita. Sen nosti kärkeen 83 prosenttia porsas- ja yhdistelmäsikaloista ja 69 prosenttia lihasikaloista.

Kiinnostus laajennusinvestointeihin on selvästi kasvanut, enemmän porsas- ja yhdistelmäsikaloissa kuin lihasikaloissa.

Suunnitelmat ovat vastaajien oman arvion perusteella entistä varmemmalla pohjalla, mutta riippuvat merkittävästi investointituen saamisesta.

Jos tutkimuksessa esille tulleet investointisuunnitelmat toteutuvat ja porsastuotos nousee suunnitellusti, vuonna 2025 sianlihan tuotanto voi pysytellä nykytasolla, noin 170–180 miljoonassa kilossa investointien toteutumisesta riippuen.

Laskelma perustuu siihen, että emakkopaikkoja poistuisi luopumisten myötä noin 20 000 ja investointien myötä uusia tulisi 13 000. Vieroitettujen porsaiden määrä voisi nousta noin 0,4 porsasta emakkoa kohti vuosittain.

Investointien toteutumiseen vaikuttaa moni asia, markkinakysynnän ohella pankkien suhtautuminen ja investointitukivarojen riittävyys, Kantar TNS:n toimitusjohtaja Anne Kallinen muistuttaa.

Jos suunnitellut investoinnit jäävät kokonaan toteutumatta, Suomen emakkomäärä vähenee 20 000:lla ja sianlihan tuotanto päätyy 150 miljoonan kilon paikkeille vuonna 2025.

Tällä hetkellä sianlihaa kulutetaan Suomessa 180 miljoonaa kiloa. Kulutuksen arvioidaan laskevan hieman vuoteen 2025 mennessä, arviolta 170 miljoonaan kiloon. Tuolloin omavaraisuus jäisi 90 prosenttiin, jos investointeja ei tehdä.