MTK sallisi geenieditoinnin: "Kilpailukyvystä täytyy pitää huolta"

Geenieditoinnin lukeminen osaksi tavanomaista kasvinjalostusta aiheuttaa eriäviä näkemyksiä. Kuva: Jutta Mykrä

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) näkemys geenieditoinnista kasvinjalostuksessa on avoin ja varaukseton. "Ollaan ehdottomasti sitä mieltä, että se tulisi sallia", toteaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

"Minua harmittaa EU:n kyvyttömyys tehdä päätöksiä näissä asioissa. Lopputuloshan on se, että kun ei hyväksytä geenieditointia, museoidaan maataloutta, estetään tuottavuus ja nakerretaan kansainvälistä kilpailukykyä. Sen tien päässä ei ole mitään hyvää, varsinkaan kun samalla tehdään kansainvälisiä kauppasopimuksia."

MT uutisoi (3.7.) geenieditoinnin käytön mahdollisuuksista osana kasvinjalostusta. EU:ssa geenieditointi luetaan gmo-tekniikaksi. Tiedeyhteisö kuitenkin katsoo, ettei tämä päde, sillä geenieditoinnissa genomiin ei tuoda ulkopuolista DNA:ta.

Geenieditoinnin kerrotaan nopeuttavan ja helpottavan jalostusta merkittävästi. Se on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa ja monissa Etelä-Amerikan maissa, joissa se tulkitaan osaksi perinteistä kasvinjalostusta.

MTK:n Marttilan mielestä asiaan liittyvää keskustelu ei pitäisi politisoida liiaksi. "Jos lähdetään hakemalla hakemaan, löytyy mörköjä joka asiasta. Geenieditointia vastustetaan hyvinkin erilaisilla syillä."

Marttilan mielestä geenieditoinnissa ei ole ympäristöön tai etiikkaan liittyviä ongelmia. Hän näkee enemmän haittoja tekniikan käyttöönottamattomuudessa.

Yksi mahdollinen seuraus voisi olla niin sanottu osaamisvuoto. "Suomi ja Eurooppa tulevat menettämään parhaita osaajia, kasvinjalostuksen huippuosaajia tutkimuspäästä, mikäli globaalissa kilpailussa pysymistä ei sallita."

Marttila linjaa, että maatalouden ja ruuantuotannon kilpailukyvystä täytyy pitää huolta, ja että sitä pitäisi parantaa sallimalla geenieditoinnin käyttö kasvinjalostuksessa.

Luomuliiton näkemys on päinvastainen. Liiton edunvalvontajohtaja ja toiminnanjohtajan viransijainen Susann Rännäri kertoo luomualan suhtautuvan asiaan äärimmäisen varovaisesti.

"Niin kauan kuin EU:ssa korkein oikeus on määritellyt geenieditoinnin gmon alaisuuteen, asia on yksinkertainen luomun näkökulmasta. Gmo on ehdoton ei etenkin lisäysaineiston suhteen. Se on Luomuliiton kanta eikä sitä tarvitse pohtia sen enempää."

Rännäri kuitenkin kertoo, että Luomuliiton ja koko Euroopan luomualan tulee pohtia asiaa uudelleen, mikäli geenieditointi poistuisi gmon alaisuudesta. "Jos muutoksia tulee, vaaditaan laajempaa keskustelua."

Näillä näkymin luomualan suhtautuminen geenieditointia kohtaan ei ole muuttumassa sallivammaksi. Tämä näkyy vuoden 2021 voimaan astuvassa uudessa luomulainsäädännössä, johon sisältyy luomuun soveltuvan lisäysaineiston kehittämistä.

"Luomualalla suunnataan luomumpaan suuntaan, ei geenieditoinnin suuntaan", Rännäri toteaa.

Lue lisää (Voit lukea nämä jutut tilaamalla MT:n. Tarjolla on myös kahden viikon ilmainen kokeilujakso.)

Geenieditoinnin toivotaan auttavan köyhiä ja sairaita sekä luontoa

Polkupyöriä ja sähköäkin vastustettiin aluksi – nyt pelätään geenieditointia

Avoimuus lisäsi kasvinjalostuksen kehitystä Argentiinassa

Euroopan viljelijät haluavat sallia geenieditoinnin

• Genomi = eliön koko perimäaines eli kaikki geenit
• Geenieditointi = eliön omaa DNA:ta muokataan, mutta genomiin ei tuoda vierasta DNA:ta. Tunnetuin editointitekniikka on geenisakset eli CRISPR.
• Geenimuuntelu = eliön genomiin tuodaan vierasta DNA:ta
• GMO = geenimuunneltu organismi eli eliö