Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Yrittäjät päätyivät valmisnavettaan: Kustannus 10 000 euroa parsipaikkaa kohti

    Asikkalan Kalkkisissa on saatu nauttia uuden navetan iloista kaksi vuotta. Tyytyväisyys huokuu sekä lehmistä että omistajista, Klaus ja Sanni Laurellista.
    "Lehmät ovat selvästi virkeämpiä, kun ne pääsevät vapaasti ulos. Myös sorkat pysyvät hyvässä kunnossa", Sanni ja Klaus Laurell iloitsevat.
    "Lehmät ovat selvästi virkeämpiä, kun ne pääsevät vapaasti ulos. Myös sorkat pysyvät hyvässä kunnossa", Sanni ja Klaus Laurell iloitsevat. Kuva: Markku Pulkkinen
    Robotin edessä on väljä, kumi-ritiläpäällysteinen odotustila. Lypsyrobottikopin päällä oleva valokate suojaa robottia pölyltä ja tuiskulumelta.
    Robotin edessä on väljä, kumi-ritiläpäällysteinen odotustila. Lypsyrobottikopin päällä oleva valokate suojaa robottia pölyltä ja tuiskulumelta. Kuva: Markku Pulkkinen
    Vanhan kasvinsuojeluruiskun puomista saa helposti hellettä viilentävän suihkun lehmille.
    Vanhan kasvinsuojeluruiskun puomista saa helposti hellettä viilentävän suihkun lehmille. Kuva: Markku Pulkkinen
    Viisi metriä leveä ruokintapöytä antaa mahdollisuuden säilyttää seinustalla irtotavaraa, kuten kutteripaaleja, ja apevaunu mahtuu silti hyvin pöydälle.
    Viisi metriä leveä ruokintapöytä antaa mahdollisuuden säilyttää seinustalla irtotavaraa, kuten kutteripaaleja, ja apevaunu mahtuu silti hyvin pöydälle. Kuva: Markku Pulkkinen
    Yhden robotin Robora-pihatto lantasäiliöineen, koneineen ja kalusteineen nousi kaksi vuotta sitten 900 000 eurolla.
    Yhden robotin Robora-pihatto lantasäiliöineen, koneineen ja kalusteineen nousi kaksi vuotta sitten 900 000 eurolla. Kuva: Markku Pulkkinen

    Laurellin tilan lehmät riemuitsevat tammikuisesta lumisateesta ja pikkupakkasesta. Navetta kumisee aamupäivällä tyhjyyttään, kun lähes kaikki lehmät kirmailevat kolmen hehtaarin ulkotarhassa. Uuden navetan suunnittelun yksi lähtökohta olikin ympärivuotisen ulkoilun mahdollistaminen. Myös yksinkertaisuus oli johtavana ajatuksena.

    "Emme halunneet navettaan yhtään turhaa kulmaa. Toimisto ja maitohuonekin on tehty navetan ulkopuolelle", Klaus Laurell kertoo.

    Vuonna 2011 lypsykarjanpidon aloittanut pariskunta alkoi pohtia uuden navetan rakentamista vuonna 2014. Seuraava vuonna investoinnista tehtiin tarkat laskelmat ja vajaan kahden vuoden päästä uusi navetta oli jo käytössä. Itse rakennustyö vei reilut viisi kuukautta.

    Valmisnavetta oli molempien mielestä helpoin ja järkevin ratkaisu. Useita navetoita kierreltyään yrittäjät päätyivät NHK-Keskuksen yhden robotin Robora-pihattoon. 890 000 euron hinta, noin 10 000 euroa parsipaikkaa kohti, ei tuntunut liian suurelta.

    Yrittäjillä oli navetan selkeyden lisäksi muutamia periaatteita, jotka he halusivat toteuttaa.

    "Betoniseinät kestävät käyttöä ja riittävän paksut kattoelementit pitävät lämmön sisällä ja kuuman ulkona", Klaus linjaa.

    Vaikka valmisnavetta nousi varsin huolettomasti ja nopeasti, joutui tilan väkikin kesän ja syksyn aikana venyttämään työpäiviään. Maansiirtotyöt he hoitivat itse, samoin kuin betonin ja pienempien rakennustarvikkeiden hankinnan.

    Rakentamisen sujuvoittamiseksi työmaa päätettiin pitää koko ajan siistinä ja hyvässä järjestyksessä. Klaus otti vastaan rakennustarvikkeet ja piti huolen, että ne olivat oikeissa paikoissa kuormalavojen päällä.

    Rakentamisajan sosiaalitiloihin löytyi luova ratkaisu.

    "Rakennusparakkien vuokraaminen olisi maksanut tuhansia euroja. Ostinkin 2 000 eurolla vanhan rekan perävaunun ja teimme siihen sosiaalitilat sekä pienempien rakennustarvikkeiden ja työkalujen varaston. Perävaunu toimii edelleen hyvänä varastotilana."

    Laurellit pitävät hyvänä ratkaisuna, että ottivat NHK:lta työmaalle projektipäällikön, joka kantoi päävastuun rakentamisesta. Urakoitsijana toimi virolainen Kalmer Uibo, jonka työnjälkeen yrittäjät ovat tyytyväisiä.

    Navettaan tuli 82 parsipaikkaa ja runsaasti väljää tilaa niin käytäville kuin lypsyrobotin eteenkin.

    "Eläinten hyvinvoinnin kannalta on hyvä, että vastakkain olevien parsirivien välissä on reilusti tilaa, jotta lehmät saavat levätä rauhassa", Sanni Laurell sanoo.

    Parsissa ja käytävillä on kumimatot. Parret kuivitetaan kutteripurulla. Sanni pohtii, että nyt hän olisi ehkä kuitenkin valinnut parsiin vesipedit.

    Valoisuus miellyttää yrittäjiä. Valoharjan, säleikkunoiden ja valopäätykolmioiden lisäksi valoa navettaan tuovat automaattisesti säätyvät led-kattovalot.

    "Asensimme navettaan myös kaksi kauko-ohjattavaa kameraa ja ulos kiinteän kameran kulunvalvontaan. Kamerat olivat todella hyvä ja työtä helpottava investointi. Aamu alkaakin aina navetan kamerakuvien katsomisella", Klaus kertoo.

    Robotin sijoittaminen koppiin ja katoksen alle oli myös hyvä ratkaisu. Valokate suojaa robottia kattoharjan aukoista tuiskuavalta lumelta ja navetan pölyltä.

    Olosuhteiden hyvyyttä kuvaa myös ay-karjan 10 500 kiloon noussut keskituotos.

    "Vapaa ulkoilukaan ei ole alentanut tuotosta", Sanni iloitsee.

    Tilan hiehot kasvavat navetan vieressä olevassa, vuonna 2008 rakennetussa pihatossa. Siellä kasvatetaan myös sonnivasikat teurasikään asti. Vanhassa pihanavetassa majailevat 2–6 kuukauden ikäiset vasikat saavat vielä jossain vaiheessa uuden varttumispaikan.

    Fakta: Laurellin Robora-pihatto

    - valmistui tammikuussa 2017

    - 21 x 56 metriä

    - 3 parsiriviä, 5 metriä leveä ruokintapöytä sivulla

    - luonnollinen ilmanvaihto valoharjan kautta, mekaaniset säleikkunat

    - betonielementtiseinät

    - Termater-lämpöelementit katossa

    - L4C-led-valaistus

    - rakentamisesta vastasi Kalmer Uibo

    - 82 parsipaikkaa, joista 12 takakierrossa ja 10 tiineille ja umpilehmille

    - 53 lypsyssä olevaa lehmää

    - Lely A4 -robotti

    - poikimakarsinat ja vasikkala samassa rakennuksessa

    - kumimatot käytävillä ja parsissa

    - lannanpoisto kerran tunnissa kulkevilla raapoilla

    - 2 kameraa sisällä ja yksi ulkona

    - vapaa ulkoilumahdollisuus läpi vuoden

    - toimisto ja maitohuone navetan sivustalla

    - aperuokinta, täydennysrehu robotilla

    - investointikustannus 900 000 e (sis. maansiirtotyöt, rakentamisen, lietesäiliön ja kaikki laitteet).