Traktorikaupan taantuma jää varjoon: Työtaakkaa keventävä automaatio innosti viljelijöitä konemessuilla

Urjalalaiset Jouni Paija, 2 vuotta, ja Johannes Paija, 6 vuotta, ottavat esittelykoneista ilon irti. Kuva: Sanne Katainen

Vaikka traktorikauppa on käynyt tänä vuonna harvinaisen tahmeasti, maatalouskonemessuilla Helsingin messukeskuksessa näkyy, että uutuuksia ja ideoita sekä innokkaita renkaanpotkijoita riittää.

Torstaista lauantaihin järjestettävillä maatalouskonemessuilla nähdään tänä vuonna ennätysmäärä yrityksiä, yli 450. Uutuuksia valikoimassa on yli 80.

Viimeksi messut järjestettiin vuonna 2022, ja tuolloin kävijämäärä kipusi noin 17 000:een.

Lapinlahdelta tullut Maarjus Veitmaa ei ole bongannut messuilta lempimerkkiään: valkovenäläisiä Belarus-traktoreita. Kotoa löytyy varsinainen arvopeli, Belarus MTZ-50 vuosimallia 1982.

Baltian maissa koneiden ikähaitari on muutenkin laajempi kuin Suomessa. Pelloilta saattaa bongata niin vuoden 2023 traktorimalleja kuin 1980-luvun koneitakin, Veitmaa kertoo.

Ilman Belarustakin nähtävää onneksi riittänee. Peltorobotit kiinnostavat, Aini Partanen mainitsee.

Maarjus Veitmaa ja Aini Partanen tulivat maatalouskonemessuille Lapinlahdelta. Nähtävää riittää, vaikka Veitmaan lempitraktorimerkkiä, valkovenäläistä Belarusta, ei messuilla olekaan. Kuva: Sanne Katainen

Hauskinta traktorin hytissä näyttää olevan Jouni ja Johannes Paijalla.

Lapset ovat tulleet messuille seikkailemaan, kertoo nelilapsisen perheen äiti Marjo Nysten.

”Kova palo olisi jo päästä itse ajamaan, mutta vielä he eivät ihan polkimiin yllä”, Nysten tokaisee.

Toistaiseksi lähimmäksi pääsee kiipeämällä koneurakoitsijan töitä tekevän isän kyytiin.

Viikissä työskentelevät Niila-Sakari Keijälä ja Mikael Änäkkälä tutustuivat New Hollandin TC-5-90 leikkupuimuriin torstaina. Kuva: Sanne Katainen

Niila-Sakari Keijälää kiinnostaa automaattiohjauksen hankinta. ”Tarkoitus on keventää työtaakkaa”, hän toteaa. Kotitilalla on käytössä suorakylvö ja automaattiohjaus helpottaisi ruiskutustöitä.

Hintahaitaria automaattiohjaukseen löytyy noin 5 000 ja 10 000 euron väliltä, kertoo Agritekin edustaja Lauri Arkkola.

Huokeimmat kiinalaiset mallit hyödyntävät androidin käyttöjärjestelmää, kalliimmissa on oma järjestelmänsä ja muun muassa suurempi paikannustarkkuus.

Agritekin edustaja Lauri Arkkola esittelee automaattiohjausjärjestelmiä. Kalliimmasta päästä olevassa Ravenin 12 800 euron järjestelmässä paikannustarkkuus yltää 2,5 senttiin. Kuva: Sanne Katainen

Kasvava kiinnostus biokaasuratkaisuja kohtaan näkyy myös maatalouskonemessuilla. Haapavetisen Demecan myyntijohtaja Sami Vinkki esittelee kokonaisuutta, johon kuuluu biokaasutuksen lisäksi tarpeen mukaan separaattori ja automaattinen kuivitusjärjestelmä.

Haapavetisen Demecan Sami Vinkki esitteli maatilojen biokaasuratkaisuja. Kokonaisuutta voi täydentää kotimaisella keksinnöllä, automaattisella kuivitusjärjestelmällä. Kuva: Sanne Katainen

Kuivituskone on niin ikään kotimaista alkuperää ja se on otettu hiljattain käyttöön myös DeLavalin esittelytilalla Tukholmassa.

Kun lannasta on saatu ensin energia biokaasutuksessa talteen, jäljelle jäävällä jakeella voidaan korvata turvetta makuuparsien kuivikkeena.

Järjestelmä on käytössä myös Vinkin kotitilalla, kolmen lypsyrobotin navetassa Haapavedellä.

Silja Pennanen ja Siiri Lahdenmäki katselivat Kronen Vendro 1120 -nostolaitepöyhintä. Kummankin haaveissa tulevaisuudessa siintää maitotilan emännyys. Kuva: Sanne Katainen

Virroilta saapunut Siiri Lahdenmäki sekä siikalatvalainen Silja Pennanen työskentelevät maitotilalla.

Tulevaisuuden haaveena on pyörittää maitotilaa, mutta toistaiseksi tähtäin on agrologiopinnoissa Seinäjoella.

AgXeed 5.115T2 -peltorobotti on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Peltorobotti tarvitsee ohjeet viljelijältä, mutta kulkee ne saatuaan pellolla tarvittaessa itsenäisesti vaikka läpi yön. Kuva: Sanne Katainen

Kun katsoo mihin väki pakkautuu, ei tarvitse messujen kiehtovimpia kohteita arvailla. AgXeed-robottitraktori on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Robotti voi hoitaa pellolla itsenäisesti esimerkiksi muokkaustöitä, kylvöä ja apulannan levitystä, kertoo Hankkijan Tommi Tervo.

Viljelijä voi ohjata konetta vaikka kotoaan käsin ja keskittyä vaativampiin tehtäviin, jolloin perustyö jää robotin harteille.

Käyttövoima on silti yhä perinteinen. Kone kulkee sähköksi muutettavalla dieselillä, sillä vielä toistaiseksi työkoneisiin soveltuvat akut ovat liian painavia.

Hinta liikkuu toistaiseksi 300 000—350 000 euron välillä. Kone on jo viljelijöillä käytössä muun muassa Hollannissa.

Perinteisellä kolmipistenostolaitteella varustetun robotin perään voi kytkeä samat maatalouskoneet kuin traktorinkin.