"On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään"

Niko Ahlqvist kuvattiin viime syyskuussa kylvämässä toistaiseksi viimeistä tavanomaista ruistaan. Kuva: Kimmo Haimi

Suomen peltoalaltaan suurinta tilaa viljelevä vihtiläinen Niko Ahlqvist jätti tiistaina luomusitoumuksen. Tehokkaan tuotannon puolestapuhujana tunnetun Ahlqvistin päätös yllätti monet.

Ajatus muutoksesta lähti itämään viime syksynä, Ahlqvist kertoo. Hän oli satsannut peltoihin kaiken, lannoittanut, ruiskuttanut kuukausikaupalla – ja sato jäi säiden takia kurjaksi. Lisäksi viljan hinnat ovat pohjalukemissa.

"Kyllä se oli tavanomaisen viljanviljelyn todella huono kannattavuus, joka asian ratkaisi."

"Pystyn kyllä ostamaan tuotantopanoksia halvallakin, mutta viljan hintaan en voi vaikuttaa. Se putoaa koko ajan, eikä ole näköpiirissä, että se lähtisi nousuun."

Luomuviljan ja tavanomaisen hintaero on tällä hetkellä tosi kova, Ahlqvist toteaa. Esimerkiksi hän nostaa suurimokauran: tavanomaisen hinta liikkuu 140 eurossa tonnilta, luomun 380–390 eurossa.

"Lisäksi tuntuu, että tavanomaista viljaa joutuu koko ajan väkisin tyrkyttämään myyntiin. Luomuviljalle on selkeä kysyntä."

Luomuun siirtymisen taloudellista vaikutusta Ahlqvist ei kertomansa mukaan ole laskenut kovin tarkkaan.

"Viime vuonna tein viljalla 150 000 euroa tappiota. Ei se ainakaan siitä huonommaksi mene."

Paljon vaikuttaa se, että tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden osto loppuu, hän sanoo. "Sitten se on kiinni lähinnä omasta osaamisesta ja peltojen kunnosta."

Tilalla on tuotettu käsin poimittavaa tarhahernettä jo 30 vuoden ajan. "Nyt tuntuu, että luomuherneenpaloille olisi pääkaupunkiseudulla kysyntää, samoin luomumansikalle. Se ratkaisi paljon."

Ahlqvist toivoo, että hernettä voidaan jo tänä vuonna myydä luomuna. "Kynnän ylös kaikki luonnonhoitopellot. Olen hakenut niille luomun siirtymäkauden lyhennystä."

Herne sopii typensitojana hyvin luomutilan viljelykiertoon. Lisäksi typpeä sidotaan härkäpavun ja apilanurmen avulla. "Pärjään muiden kasvien kanssa kyllä, mutta nurmi on minulle uusi juttu. Mutta kyllä kai sekin sieltä haltuun saadaan.

Viime syksynä Ahlqvist totesi MT:ssä, että hömppäheinien tuet pitäisi lopettaa. Nyt hän toteaa, että Ahlqvist totesi MT:ssä, että hömppäheinien tuet pitäisi lopettaa. Nyt hän toteaa, että ajattelua on muutettava: "Nurmi ei enää ole hömppäheinää vaan tapa ladata peltoa kasvukuntoon."

Rikkakasvien hallinnasta Ahlqvist odottaa uuden tuotantomuodon suurinta haastetta. "Sitten vaan kynnetään ja muokataan enemmän, myöhästetään kylvöä, tihennetään kasvustoja, käytetään enemmän syysviljaa."

Hän huomauttaa, ettei luomussa pyritäkään täysin rikkakasvittomiin peltoihin.

Ahlqvist on pohtinut myös työmäärää.

"En usko, että luomu meillä lisää työtä, ei tosin vähennäkään."

Viime kesänä Ahlqvist ajoi kasvinsuojeluruiskun kanssa monta kuukautta, kesäkuun alusta elokuun loppuun. "Se jää pois, samoin siihen liittyvät yövalvomiset."

"Myös puoli-ilmaisen tavaran rahtaaminen kuivureihin ja sieltä pois vähenee."

Ahlqvist haluaa päätöksellään lähettää viestin myös kaupalle ja teollisuudelle.

"On alkanut tuntua siltä, että olemme teollisuuden ja kaupan orjia. Ne pitävät tavanomaisen viljan hinnan keinotekoisesti niin alhaalla, että viljelijä ehkä nippa nappa pärjää, jos on käyttänyt maksimaalisesti kaikki kaupan markkinoimat tuotantopanokset ja kaikki onnistuu."

"Ei minulle ole ollut helppoa muuttaa ajatusmaailmaani", Ahlqvist vielä toteaa. "Olen halunnut tuottaa tehokkaasti. Puhtaat hyväkasvuiset pellot ovat kaunista katseltavaa. Mutta ei se voi nykyään enää olla ainut syy, miksi mennään vanhan kaavan mukaan."

Lue myös:

"Kyllä tämä alkaa olla Suomen mittakaavassa aika maksimi", Suomen suurimmalla maatilalla pyörivät isot koneet