Video: 24-vuotias Väiski-emu hurmaa matkailijoita Hailuodossa, ammattimainen tarhaus päättyi tilavaatimusten vuoksi

Hailuodon emutarhan vanhin lintu Väiski on 24-vuotias. Tarhaajan mukaan emut voivat elää 40-vuotiaiksi. Kuva: Pekka Fali

Jarmo Pihlas pitää emutarhaa auki yleisölle silloin, kun käy ruokkimassa linnut. Kuva: Pekka Fali

Emun muna painaa noin 800 grammaa. Kuva: Pekka Fali

24-vuotias Väiski-emu askeltaa rohkeasti tekemään tuttavuutta tulijoihin Hailuodon emutarhalla.

Se poseeraa kameralle ja hotkii tarjolle asetetun pajunoksan lehdet suuhunsa.

"Se on niin leuhka, että ihan hävettää", emutarhan pitäjä Jarmo Pihlas nauraa.

Pihlas hankki ensimmäiset emunsa Saksasta vuonna 1998 ja avasi tarhan yleisölle vuonna 2000.

Lintuja oli aloittaessa 16. Väiski on yksi niistä.

Kittilässä leirintäalueen pitäjänä aiemmin toiminut Pihlas innostui emuista niiden tuottaman öljyn vuoksi.

"Emuöljystä voi olla apua monenlaisiin iho-ongelmiin, kuten atooppiseen ihoon ja psoriasikseen", hän sanoo.

Pihlaksen mukaan öljy voi auttaa myös niska- ja hartiasärkyihin, korvatulehdukseen ja kantapään kovettumiin.

Emuöljyn myönteisiä vaikutuksia hän ei ole juurikaan markkinoinut. Asiakaskokemukset ovat kiirineet puskaradion kautta.

Emuöljyä saadaan linnun selkänahan alta, kun se teurastetaan.

Pihlas kasvatti lintukarjaansa 68:aan yksilöön.

"Kymmenen vuotta kaikki oli ok. Linnut olivat terveitä, munivat ja tuli poikasia."

Sitten läänineläinlääkäri puuttui lintujen aitausten kokoon.

Sääntöjen mukaan yhtä emua kohden pitäisi olla 250 neliömetriä tilaa. Muniva pariskunta tarvitsee 500 neliön tilan.

Pihlaksen mukaan niin suuri aitaus on linnuille turvallisuusriski.

Jos lintu esimerkiksi säikähtää yllättävää ääntä, se alkaa juosta. Jos tilaa on niin paljon kuin vaadittaisiin, parhaimmillaan 70 kilometriä tunnissa juokseva emu saa liikaa vauhtia, jolloin se voi juosta tolppaan ja kuolla, Pihlas sanoo.

"Suomen säännöillä ei voi emuja tarhata öljyntuotantoon", Pihlas harmittelee.

Hänen mukaansa aluehallintoviraston eläinlääkäreillä ei riitä asiantuntemus, miten emuja kuuluisi tarhata eivätkä he ole vastaanottavaisia kuuntelemaan niitä, joilla asiantuntemusta on.

Pihlas koki läänineläinlääkäreiden puuttumisen kiusaamisena. Esimerkiksi Pihlas kertoo tapauksen, jossa hän sai valvontaraporttiin merkinnän, ettei hän ole huolehtinut juomaveden tarjoamisesta linnuille.

"Talvella, kun lumi sataa maahan, emut alkavat nokkia lunta, eivätkä enää koske vesikuppiin. Siksi on turhaa pelata vesien kanssa", hän sanoo.

Nyt Pihlas on käytännössä luopunut tarhauksesta ja pitää enää omaksi ja satunnaisten turistien iloksi viittä emua.

Öljyä hän tilaa australialaiselta perheyritykseltä ja myy sitä omalle asiakaskunnalleen.

Emunlihastakin olisi voinut kehkeytyä hyvät markkinat, sillä Pihlaksen mukaan liha on erittäin maukasta ja vähärasvaista.

"Sitä voi käyttää kuten naudanlihaa", hän kertoo haikaillen.

Eläinlääkärien kanssa aiheutuneista erimielisyyksistä huolimatta Pihlas ei kadu, että aikoinaan aloitti emuntarhauksen.

Hän on iloinen ja kiitollinen verkostoista, joita on emuöljykaupan ansiosta luonut. Joistakin asiakkaista on tullut läheisiä perhetuttuja.

"Ne, joille öljy toimii, ostavat sitä lopun ikänsä."

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Aino-Sofia Sarajärvi kertoo, että strutsieläimiä koskeva lainsäädäntö on hyvin yksityiskohtainen.

"Emujen tarhaus on hyväksyttävää, jos emujen pito-olosuhteet ja hoito täyttävät eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten vaatimukset", hän kommentoi sähköpostitse Hailuodon emutarhan tapausta.

Hänen mukaansa suurin ongelma Jarmo Pihlaksen tarhalla on ollut lainsäädännön minimitilavaatimuksia huomattavasti pienemmät ulkotarhat ja sisäkarsinat.

Vuonna 2010 voimaan tulleen strutsieläinten suojelua koskevan asetuksen mukaan tarhan on oltava riittävän tilava ja siten suunniteltu, että lintu voi väistää toisen linnun hyökkäävää käytöstä.

"Strutsieläimen luontaisiin käyttäytymismalleihin kuuluu juokseminen", Sarajärvi toteaa.

Sarajärven mukaan ulkotarhan pinta-alan tulee olla aina vähintään 500 neliömetriä. Vähimmäistilavaatimus per lintu on 250 neliömetriä.

Jatkuvan juomaveden vaatimus perustuu emuja koskevaan lainsäädäntöön. Strutsieläimiä koskevan asetuksen mukaan emujen saatavilla on oltava jatkuvasti juomavettä.

Sarajärvi korostaa, että hän on itse tehnyt emutarhalla ainoastaan viimeisimmän eläinsuojelutarkastuksen ja asian käsittely aluehallintovirastossa on vielä sen osalta kesken.

Hän vetoaa eläinsuojelulakiin, jonka mukaisesti aluehallintoviraston läänineläinlääkärit valvovat lain ja asetusten noudattamista toimialueillaan.

Eläinlääkärin koulutus antaa hänen mukaansa kattavat tiedot myös lintujen fysiologiasta, anatomiasta ja terveyden- ja sairaudenhoidosta.