Turvepeltojen ympäristötaakka pienenee uusien tutkimusten alustavissa tuloksissa – ravinnehuuhtouma murto-osa entisistä arvioista, ilmastovaikutuksista tieto kasvaa

Turvepelloista on tulossa uutta tutkimustietoa. Alustavien tulosten mukaan turvepeltojen ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu. Kuva: Johannes Tervo

Turvekerroksen paksuus vaikuttaa huomattavasti pellon aiheuttamiin päästöihin. Luonnonvarakeskus Luken Ruukin toimipaikalla selvitetään turvepeltojen vesistö- ja ilmastovaikutuksia.

Ruukissa tehtyjen kokeiden mukaan turvemaiden typpi- ja fosforipäästöt voivat olla huomattavasti pienemmät kuin 1980-luvulla tehdyt kokeet osoittivat.

Ruukissa turvekerroksen paksuus on 15–70 senttiä. 1980-luvulla kokeita tehtiin Tohmajärvellä, jossa turpeen paksuus on äärimmäinen 3–4 metriä. Ruukissa salaojat ovat kivennäismaakerroksessa, Tohmajärvellä turpeessa. Kivennäismaa sitoo turvetta paremmin fosforia.

Normaalisateisena vuotena Ruukissa typpihuuhtouma on turpeen paksuudesta riippuen 10–21 kiloa hehtaarilta, kertoo Helsingin yliopiston professori emeritus Markku Yli-Halla.

Tohmajärven vanhoissa kokeissa huuhtouma oli lähes 40 kiloa. Syke käyttää kaikkien peltojen keskiarvona 15,5 kilon typpihuuhtoumaa.

Fosforin huuhtouma kesällä 2017 Ruukissa oli 310–370 grammaa hehtaarilta. Tohmajärvellä se oli 1,5 kiloa. Syken käyttämä keskiarvo on 1,1 kiloa.

Koska turvekerroksen paksuus vaikuttaa paljon huuhtoumaan, ei voida yleistää että kaikki turvemaat ovat samanlaisia, Yli-Halla sanoo.

"Turvemaita ei saa käsitellä yhtenä nippuna", emeritusprofessori korostaa.

Nurmi kerää kasvaessaan hiiltä enemmän kuin turvepellosta vuoden aikana vapautuu ilmaan, kertoo vanhempi tutkija Liisa Kulmala Ilmatieteen laitokselta.

Vuoden 2019 kokeessa hiiltä sitoutui nurmipellolle 60 grammaa neliölle enemmän kuin sitä poistui pellosta. Mutta kun pellosta korjataan nurmisato, siinä lähtee pois 357 grammaa hiiltä neliöltä.

Tällöin kun sato lasketaan päästöksi, turvepelto kääntyy noin 300 grammaa neliöltä hiililähteeksi. Hehtaarilla se tarkoittaa kolmen tonnin hiilihäviötä.

Lukema on pienempi, mitä aiemmissa tutkimuksissa on saatu. Kulmala korostaa, että kyseessä on vasta yhden vuoden tulokset, joten niitä ei voida sinetöidä.

Vuosina 2019–2020 tehdyissä turvemaiden muokkauskokeissa syys- ja kevätkynnön välillä ei havaittu eroa kasvihuonekaasupäästöissä, kertoo tutkija Maarit Liimatainen Lukesta.

Yksi vuosi ei tieteellisessä tutkimuksessa riitä, vaan tarvitaan vielä toistoa ja lisää aineistoa, Liimatainen toteaa.

Turvepeltotutkimukset jatkuvat ja tietoa on tulevaisuudessa luvassa lisää.