Ihmis-lammas-hybridi hämärtää lajien rajoja – Voisi tulevaisuudessa tuottaa siirtoelimiä ja parantaa ykköstyypin diabeteksen

Lampailla on samantyyppinen sydän ja keuhkot kuin ihmisellä. Niitä ei kuitenkaan voi suoraan siirtää ihmiskehoon. Kuvan lampaat eivät liity tapaukseen. Kuva: Markku Vuorikari

Englantilaiset tutkijat ovat luoneet ihmis-lammas-hybridejä.

Asiasta kertoo the Telegraph -lehti.

Tutkijaryhmä Stanfordin yliopistossa onnistui kasvattamaan sekä ihmisen että lampaan soluja sisältäviä alkioita kolme viikkoa.

Nykyiset säädökset estävät hybridien kasvattamisen yli 21 päivän ikäisiksi, joten kantajalammas lopetettiin kolmen viikon tiineyden jälkeen.

Kyseessä on ensimmäinen askel kohti uutta tapaa hyödyntää kotieläimiä: tuotantoeläimet voisivat tulevaisuudessa tuottaa ihmisille siirtoelimiä, jotka siirrettäisiin teurastetuista eläimistä ihmisiin.

Se taas auttaisi monia elinsiirtoa odottavia potilaita. Esimerkiksi Britanniassa siirtoelimistä on pulaa.

Radikaalilta kuulostava menetelmä voisi tarjota hoitomuodon jopa ykköstyypin diabetekseen.

Lampaan sisällä kasvatettaisiin ihmiselle uusi, terve haima. Sen mahdollistamiseksi ihmisen kantasoluja siirrettäisiin lampaan alkioihin. Lammas olisi geenimuunneltu siten, ettei se pysty kasvattamaan omaa haimaa.

Ajatuksena on, että ihmisen DNA korvaisi lampaalta puuttuvan koodin ja lampaalle kasvaisi ihmisen haima.

Tutkijat ovat hakemassa lupaa pidentää koettaan 70 päivään nähdäkseen, voivatko ihmisen solut todella kasvattaa elimen lampaan sisään.

Eläimen sisällä kasvaneet ihmiselimet ovat saatavilla siirtoja varten seuraavan 5–10 vuoden sisällä, arvioi tutkimusta johtava tohtori Hiro Nakuachi the Telegraphille.

"Olemme jo kasvattaneet hiirelle rotan haiman ja sen jälkeen siirtäneet tuon haiman hiireen, jolla on diabetes. Diabetes on parantunut lähes täydellisesti ilman hylkimisenestolääkettä."

Ihmisen haiman kasvattaminen lampaan sisällä on osoittautunut haastavammaksi. "Ennen pitkää pystymme kuitenkin tekemään sen."

Yhdysvalloissa tutkijat loivat viime vuonna ihmis-sika-hybridejä, mutta yksikään laboratorio ei ole vielä kasvattanut kokonaista ihmiselintä toisen eläimen sisässä.

Ihmis-lammas-hybrideissä ihmissolujen osuus on korkeahko.

Sikakokeessa yksi 100 000 solusta oli ihmissolu, mutta uusimmassa kokeessa ihmissolujen osuus on jo yksi 10 000:sta.

Asetelma nostaa keskusteluun myös eettisiä pulmia. Milloin lampaasta tulee ihminen ja mitä se merkitsee nykyiselle käsityksellemme lajien rajoista?

Aiemmin tutkijat ajattelivat, että sian tai lampaan elimiä voisi käyttää ihmisellä suoraan. Koehenkilöiden elimistö kuitenkin hylki tällaisia siirtoelimiä.

Miksi siirtoelimiä sitten halutaan kasvattaa juuri lampaiden sisällä?

Lampailla on samantyyppinen sydän ja keuhkot kuin ihmisellä. Lampaan alkioiden on myös aiemmin havaittu muodostavan kimeerejä vuohen alkioiden kanssa kanssa.

Kimeeri tarkoittaa, että lampaan ja vuohen solukannat muodostavat kokonaan uuden eliön. Lampaan ja vuohen hybridiä on nimitetty myös geepsiksi (goat = vuohi, sheep =lammas).

Prosessi on lisäksi lampailla tehokkaampi kuin sioilla: 50 alkion siirtäminen sikaan tuottaa yleensä noin 14 porsasta, kun taas 3–4 lampaan alkiota tuottaa kantajalampaassa kolme karitsan alkiota.

"Lampaalla monet elimet ovat fysiologisesti samankaltaisia kuin ihmisellä. Myös sydän- ja verisuonitautien tutkimusta tehdään lampailla, sillä lampaan sydän on muodoltaan ihmisen sydämen kaltainen", kertoo Telegraphille tohtori Pablo Ross.