Ensimmäiset viljelijät päässeet aloittamaan puinnit Pohjois-Karjalassa, suurin osa ei

Kontiolahtelainen Minna Kuusela-Hurskainen tarkastelee tyttärensä Eevin kanssa Brage-ohraa. Kuva: Lari Lievonen

Kontiolahtelaisen Minna Kuusela-Hurskaisen käsissä on kaksi Brage-ohran tähkää, jotka ovat samasta pellosta. Kuva: Lari Lievonen

"Viimeiset jyvät olivat maassa 19. toukokuuta. Yleensä tähän aikaan vuodesta puinnit olisi jo puitu", kertoo kontiolahtelainen Minna Kuusela-Hurskainen. Hän viljelee viidettä kesää Paiholan kylällä.

Tilalla on runsas 70 peltohehtaaria, joista 30 hehtaarilla viljellään rehuohraa sekä kauraa ja lopuilla nurmikasveja. Tämä kasvukausi on opettanut taas uudenlaisia asioita.

"Puolet viljoista on nyt puitu, mutta vain yksi lohko on saatu puitua kokonaan. Viljat ovat kypsyneet niin epätasaisesti, että monella lohkolla on käyty vain aloittamassa ja osa viljoista on jäänyt vielä kypsymään."

Mitä pitemmälle syksyyn puinnit siirtyvät, sitä haastavammiksi muuttuvat olosuhteet esimerkiksi sateen uhan ja yökasteen osalta. Ja mitä kosteampaa on vilja, sitä korkeammat ovat kuivauskustannukset.

Vaikka heinäkuun kylmyys hidasti kypsymistä, onneksi satotaso on kohtuullisen hyvä, kertoo Kuusela-Hurskainen.

MTK-Pohjois-Karjalan puheenjohtaja Jouni Mäkisalo arvioi, että Kuusela-Hurskainen on Joensuun seudun ja Kontiolahden viljelijöistä ensimmäisiä, jotka ovat päässeet puimaan.

Kuusela-Hurskaisen kuivaamo on yhteisomistuksessa saman kylän toisen viljelijän kanssa. "Viljakuorma paljastaa kasvukauden haasteen, eli epätasaisen kypsymisen. Kypsien jyvien joukossa on myös aivan vihreitä jyviä."

Hän on kuitenkin tyytyväinen kohtuullisen hyvään satotasoon.

Mäkisalon mukaan puinnit ovat Pohjois-Karjalassa alkutekijöissään. Hän toivoo, että pääsisi itse aloittamaan noin viikon päästä. Loppuviikoksi sääennuste lupaa Pohjois-Karjalaan epävakaista ja sateista.