Harvennuksilla riittää töitä, "suhdanteet vaihtelevat, mutta sellun ja pakkausten kysyntä kasvaa maailmalla edelleen"

Keskeltä taittuva Sampo-Rosenlew 1066 toimii hyvin harvennuksilla. Renkaat on täytetty vesi-suolaliuoksella, jotta 16 tonnia painava kone on vakaampi maastossa. Kuva: Markku Pulkkinen

Tarkistusmittaus. Matti Palvaila kertoo, että tukin mitassa sallitaan 1–2 prosentin heitto. Kuva: Markku Pulkkinen

Sampo-Rosenlewin harvesteri puikkii mallikelpoisessa kuusikossa Sysmän kirkonkylän kupeessa. Meneillään on kuvion toinen harvennus ja Versowoodin sahalle Heinolaan kuljetettavaa tukkia kertyy jo hyvä määrä.

"Tämä on ihannetyömaa. Pohja on kova eikä kivikoita tai korkeuseroja juuri ole. Lumikin tuo jo sopivasti valoa", Matti Palvaila iloitsee.

Päijät-Hämeen pohjoisosissa kiviä ja mäkiä on usein yli oman tarpeen, joten yrittäjä osaa arvostaa helppokulkuista maastoa.

Palvaila hankki kaksi vuotta sitten harvesterinsa käytettynä. Vuonna 2008 valmistetun Sampo-Rosenlew 1066 -monitoimikoneen mittarissa oli silloin 12 000 tuntia. Sen jälkeen tunteja on kertynyt tuhatkunta vuodessa.

Alun perin Palvailan piti hankkia vain alustakone energiapuugiljotiinille, mutta Sampo tuntui niin toimivalta työkalulta, että ensimmäinen monitoimikone tuli taloon.

"Tämä on sopivan pieni ja ketterä kone harvennuksille. Neljä pyörää tekee tästä tietysti hieman kiikkerän. Vedellä täytetyt isot renkaat parantavat kuitenkin vakautta."

Ohjaamo on lähes kaksimetrisen Palvailan mukaan melko pieni, mutta kuitenkin toimiva. Käytetyn koneen veroton ostohinta oli 40 000 euroa, joten kaikkia mukavuuksia siihen hintaa ei toki saa. Pääasia on, että kone toimii luotettavasti. Kun seuraavan koneen hankinta tulee ajankohtaiseksi, aikoo Palvaila kiinnittää huomiota erityisesti ohjaamon ergonomiaan ja ohjauslaitteisiin.

Koneyrittäjän työmaat ovat hyvin erilaisia, joten työsaavutuskin vaihtelee 30:stä reiluun sataan kuutioon päivässä. Tiedonsiirto katkotuista puista asiakkaalle tapahtuu koneessa olevan muistitikun avulla aina savotan valmistuttua.

Tukkien ja kuitupuun ajamisesta Palvailan työmailla vastaa yleensä yrittäjä Rauno Huoponen omalla ajokoneellaan. Yhteistyö on toiminut hyvin.

Energiapuun korjuussa Palvailalla on edelleen kymmenen vuotta sitten hankittu Valtra N141 ja Nisulan energiapuukoura. Kyseistä yhdistelmää ajaa parhaillaankin toinen yrittäjä. Tällekin koneelle kertyy noin tuhat käyttötuntia vuodessa.

Palvailan asiakkaana metsäkonetöissä on Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme. Hän on tyytyväinen yhteistyöhön yhdistyksen kanssa. Töitä riittää niin harvennuksilla kuin energiapuun korjuussakin. Energiapuun on nostanut Päijät-Hämeessä uuteen kukoistukseen tänä vuonna Lahdessa käynnistyvä iso biovoimala.

Oman työaikansa Palvaila aikoo jatkossakin jakaa kasvinviljelytilan ja metsäkoneyrittäjyyden kesken. Työt lomittuvat yleensä hyvin toisiinsa. Ainoastaan elo- ja syyskuu ovat yrittäjän mukaan kiireistä aikaa sekä pelloilla että metsässä.

Omien 120 hehtaarin metsien hoitotyöt vievät myös silloin tällöin yrittäjän aikaa. Istutukset hän on kuitenkin ulkoistanut. Lehmät lähtivät Palvailan tilalta vuonna 2014 ja viimeiset lihanaudatkin pari vuotta sitten, kun harvennusurakat lisääntyivät.

Vaikka sellun hinnassa on tapahtunut parin viime kuukauden aikana iso notkahdus, luottaa Palvaila puun hyvään kysyntään jatkossakin.

"Suhdanteet vaihtelevat, mutta sellun ja pakkausten kysyntä kasvaa maailmalla edelleen. Metsäteollisuus säilyy jatkossakin Suomen hyvinvoinnin tukijalkana", Palvaila uskoo.

Puun kovaa kysyntää todistaa myös se, että Sysmänkin työmaalta sekä tukit että kuitupuut lähtevät tehtaille lähes saman tien. Isoja pinoja ei ehdi tien varteen kertyä.