MTK vauhdittaa eläinsuojelulakia

Salaa kuvatut videot ovat nostaneet suomalaisten kotieläinten olot julkisen keskustelun kohteeksi monta kertaa viime vuosien aikana. Kuva: Markku Vuorikari

Uusi eläinsuojelulaki pitää saada voimaan tällä hallituskaudella, sanoo MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala. Se on hänen mukaansa viljelijän näkökulmasta paras vaihtoehto.

"Hallitusohjelman ansiosta eläinsuojelulaista ei voi tulla ihan utopistinen", Suojala perustelee. Utopioilla hän viittaa eläinsuojelujärjestöjen esittämiin vaatimuksiin siitä, mitä lakiin pitäisi kirjata.

Kotieläintilat ovat Suojalan mukaan olleet huolestuneita siitä, kasvattavatko uuden lain vaatimukset tilojen kustannuksia.

"Hallitusohjelman mukaan yhteiskunta ei omilla toimillaan lisää yritysten kustannuksia", Suojala muistuttaa.

Toteutuuko tämä lupaus eläinsuojelulain kohdalla, kun tavoitteena on kirjata uuteen lakiin selvästi nykyistä lakia yksityiskohtaisempia vaatimuksia?

Siitä ei ole takeita, Suojala toteaa. Hän korostaa tuottajajärjestöjen kuitenkin ponnistelevan sen eteen.

Suojala edustaa MTK:ta lakia valmistelevassa ohjausryhmässä.

Lakiluonnoksen piti alkuperäisen aikataulun mukaan valmistua tämän vuoden aikana, mutta se viivästyy todennäköisesti ensi vuoden puolelle, Suojala kertoo. Tällä hetkellä uuden lain sisältö on vielä täysin auki.

Koska laki on vielä täysin levällään, sen vaikutuksistakaan ei siksi ole vielä mahdollista saada kokonaiskuvaa.

Uudistusta valmistelevien työryhmien tehtäväksi määrättiin uudistaa kaikkiin eläimiin, myös luonnonvaraisiin, kohdistuvaa lakia niin, että se edistää eläinten hyvinvointia ja suojelee eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla hyvinvoinnille aiheutuvilta haitoilta. Nykyisen lain tarkoituksena on ollut suojella eläintä "kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä", Suojala toteaa.

Jo hyvinvoinnin määrittelyyn liittyy Suojalan mukaan suuria ongelmia.

"Kaikki kiertyy siihen, että eläin ei puhu. Me emme pysty mittaamaan eläinten hyvinvointia muuten kuin käyttämällä epäsuoria mittareita. Ihminen tekee päätelmiä eläinten hyvinvoinnista aina omalle lajillemme ominaisista lähtökohdista."

Pahimmillaan riskinä on nojaaminen tarkoitushakuisiin tutkimustuloksiin, hän muistuttaa.

"Käynnissä on jatkuva informaatiovyörytys. Täytyy muistaa, että osalla eläinsuojelujärjestöistä tavoitteena ei ole tuotantoeläinten pito-olosuhteiden parantaminen vaan eläintuotannon lopettaminen kokonaan."