Maatalouskonehuoltajista krooninen pula – ala ja koulutus eivät houkuttele

Jo 30 vuotta Seinäjoella toiminut Lakeuden Agrihuolto ky on nykyisin sekä Hankkijan että Witraktorin sopimushuoltoyritys. Huoltotöitä tehdään kolmen yrittäjän voimin, joista yksi on Teppo Lahti. Lahden mukaan töitä olisi tarjolla ammattitaitoiselle maatalouskonehuoltajalle, jos sellainen vain löytyisi. Kuva: Arto Takalampi

Maatalouskoneasentajien huutavan työvoimapulan perusongelma on, ettei alan koulutukseen hakeudu tai alalle kouluttaudu riittävästi kiinnostuneita nuoria tai aikuisopiskelijoita.

Yksi maatalouskonehuoltajan perus- ja ammattiopintoja tarjoava oppilaitos on Keudan Mäntsälän toimipiste Saaren kartanossa. Maatalousopettaja Marja Alastalolle ongelma on tuttu.

”Viime vuonna maatalousyrittäjän perusopinnoissa aloittaneesta 24 opiskelijasta vain viisi valitsi maatalousteknologian ja loput suuntautuivat peltopuolelle eli perusmaatalouteen.”

”Vaikeinta on saada konealan opiskelijoita ammattitutkintoon, sillä vuosittain opiskelijoita on vain muutama. Oppisopimuspaikkoja ja töitä olisi kyllä tarjolla”, hän sanoo.

”Kun ammattikoulutuksessa osaamisen skaala on leveä, menestyneimmät opiskelijat saavat valita parhaat työpaikat.” Marja Alastalo

Maatalouskonehuoltajan työ koetaan Alastalon kokemuksen mukaan fyysisesti raskaaksi, usein vielä ulkoilmassa ja yksin tehtäväksi, joten ala ja siihen liittyvä koulutus eivät yksinkertaisesti vain kiinnosta.

”Kun ammattikoulutuksessa osaamisen skaala on leveä, menestyneimmät opiskelijat saavat valita parhaat työpaikat. Maataloustöihin maatiloille on kysyntää, ja ne vetävät myös osaavia, perustutkinnon teknologian opinnot suorittaneita henkilöitä toisin kuin asennushommat”, hän havainnollistaa.

Ratkaisuna maatalouskonehuoltajien krooniseen pulaan koneliikkeet ovat räätälöineet omaa alan oppisopimuskoulutusta koulutustarjoajien kanssa. Liikkeiden sopimushuoltajilla on usein useamman merkin sopimushuolto.  Kuva: Arto Takalampi

Saaren toimipisteen yhteydessä toimii huoltoyritys. Siellä opiskelijoilla voidaan esitellä, millaista huoltotyö on, mutta sekään ei auta.

”Olemmekin miettineet, pitäisikö koneyritysten alkaa aktiivisemmin parantamaan ja kehittämään alaa sen vetovoiman lisäämiseksi esimerkiksi panostamalla työolosuhteisiin”, Alastalo pohtii.

Työperäisestä maahanmuutostakaan ei ole avuksi raskaskonepuolella, koska asentajien on asiakaskunnasta johtuen oltava suomen kielen taitoisia.

”Kun oppisopimusopiskelijat koulutetaan yrityksen edustamilla koneilla ja laitteilla, yritykset saavat tarvitsemiaan ammattilaisia.” Petri Oikarinen

Moni iso maatalouskoneliike onkin hakenut ratkaisuksi alan oppisopimuskoulutusta. Esimerkiksi Hankkija, Agritek, Turun Konekeskus ja Witraktor ovat lähteneet kouluttamaan maatalouskonehuoltajia oppisopimuksella ammattitutkintoon yhteistyössä Työtehoseuran kanssa.

Yleensä oppisopimuskoulutukseen tulevilla on jokin tekninen koulutus tai ammatti ja he ovat yrityksessä jo työsuhteessa.

”Kun oppisopimusopiskelijat koulutetaan yrityksen edustamilla koneilla ja laitteilla, yritykset saavat tarvitsemiaan ammattilaisia”, havainnollistaa koulutusta koulutuspäällikkö Petri Oikarinen Työtehoseurasta.

Alan vetovoimaa voisi lisätä panostamalla työolosuhteisiin. Kuva: Pasi Leino

Mekaanikoista on hänen mukaansa tällä hetkellä huutava pula kaikessa maatalous- ja työkonehuollossa. Siten Työtehoseurankaan maatalouskonepuolen ammattitutkintoon ei oppisopimuskoulutettavia ole jonoiksi asti.

”Ne, jotka suorittavat ammattitutkintoa meillä järjestettävässä oppisopimuskoulutuksessa, saavat antamansa palautteen perusteella hyvää koulutusta maatalouskonekorjaamotoimintoihin.”

Työtehoseura tarjoaa elokuusta alkaen työkonemekaanikon opintoja myös nuorisokoulutuksena, mikä on hyvä väylä nuorelle lähteä opiskelemaan alan perustutkintoa. Yhteishaussa syksyn ryhmään haki kaikkiaan 20 opiskelijaa ja haku on yhä auki.

”Asentajapula on valtakunnallinen ongelma.” Heikki Anttonen

Agco Suomikin on hakenut työntekijöitä räätälöimällä tarpeisiinsa oppisopimuspohjaista maatalouskoneasentajakoulutusta ammattiopisto Poken kanssa. Tänä keväänä yhteistyö laajeni koneistajien oppisopimuskoulutukseen.

”Olemme myös käyneet esittelemässä eri oppilaitoksissa huoltoamme ja oppilaitoksista on käyty Suolahden tehtaalla tutustumassa”, sanoo Agco Suomen omien huoltopisteiden huoltopäällikkö Heikki Anttonen.

”Tätäkin kautta heitämme verkkoja veteen, sillä asentajapula on valtakunnallinen ongelma.”

Mekaanikoista on huutava pula. Kuva: Pasi Leino

Agco Suomella on koko maassa seitsemän omaa huoltopistettä. Niissä on noin 50 työntekijää ja lisää tarvittaisiin.

Anttosen mukaan haastetta riittää myös nykyisen henkilöstön pitämisessä. Heitä siirtyy esimerkiksi kuorma-autopuolelle, jossa henkilöstön palkkaus saattaa olla korkeammalla tasolla heti uran alussa.

”Meilläkin tämä on huomioitu muuttamalla työntekijöiden provisioita enemmän henkilökohtaiseksi, jolloin omalla panoksella voidaan enemmän vaikuttaa palkkaukseen”, hän korostaa.