Suomi tähtää Saksan ruokamarkkinoille – esittäytyy jättimäisillä gastronomiamessuilla

Erityisesti suomalaisille jalosteille ja palveluille etsitään kasvupotentiaalia. Arkistokuva. Kuvituskuva. Kuva: Carolina Husu

Suomi lähtee hakemaan uusia vientiavauksia lauantaina alkavilta Intergastra -messuilta Stuttgartista. Osallistuminen tukee osaltaan hallituksen tavoitetta kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Mukana messuilla on 16 yritystä sekä Helsingin yliopisto.

Intergastra on yksi Euroopan merkittävimmistä hotelli-, ravintola- ja kahvila-alan ammattimessuista ja siellä kohtaavat erityisesti saksankielisen alueen ostajat, päättäjät, vaikuttajat ja media. Suomalaisyritykset tavoittelevat tapahtumassa uusia avauksia erityisesti Saksan ammattikeittiö- ja ruokapalvelualan markkinoille, joilta löytyisi kasvupotentiaalia suomalaisille jalosteille ja palveluille.

Tänä vuonna suomalaiset yritykset esittelevät messualueen ravintolassa tuotekehitystään ja tarjoavat maistiaisia. Lisäksi vieraita odottaa valikoima suomalaisia ruoka-annoksia, jotka huippukokit valmistavat paikan päällä.

Suomen tavoitteena on lisätä markkinaymmärrystä, testata tuotteita sekä rakentaa uutta yrityskentän ja ostajien välistä yhteistyötä.

”Saksassa on suuri kysyntä turvallisille, vastuullisille ja korkealaatuisille elintarvikkeille. Haluamme auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään näille markkinoille”, sanoo erityisasiantuntija Annaleena Soult maa- ja metsätalousministeriöstä.

Suomesta Intergastraan lähtevät yritykset ovat atSauce, Apetit Ruoka Oy, KIKO King Konjac, Pohjolan Peruna, Jepuan Peruna, Atria Finland, Ravintoraisio Oy, Lagerblad Foods, Hätälä, Ice Age Water Oy/Vellamo, Maustaja, Moilas, Hoviruoka, Fredman Group, Veljekset Rönkä ja JK Tuoretalo.

Helsingin yliopiston tiimi esittelee Intergastrassa tekeillä olevaa ruokaviennin ja gastronomian kansainvälistä maisteriohjelmaa, verkostoituu ja haistelee ruoka-alan trendejä.

Yhteistyö- ja kumppanuuskoordinaattori Sulo Roukan mukaan gastronomia liittyy ruokapalveluliiketoiminnan lisäksi kokonaisymmärrykseen ruokakulttuureista, elämystaloudesta ja ruokajärjestelmän kestävyydestä.

”Maisteriohjelmastamme valmistuvan tulee tunnistaa kansainvälisen gastronomisen markkinan potentiaali ja hänen tulisi osata hyödyntää elämystaloutta ja tarinallistamista lisäarvon tuottajana kansainvälisessä liiketoiminnassa”, toteaa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Mari Sandell.