Ohran siemenlaatu huippuluokkaa – härkäpavun itävyys romahti alle vaatimusten

Kylvösiemenen sertifiointia varten tutkittujen peitattujen ohrien keskimääräiset itävyydet olivat 95,1 prosenttia. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Kylvösiemenen tarkastuskauden 2025–2026 keskimääräiset itävyydet ovat valmistuneet, kertoo Ruokavirasto.

Itämislaatu ei poikkea merkittävästi tälläkään kaudella pitkän ajan keskiarvoista.

Ohra tuotti parhaiten itävää satoa. Valitettavasti härkäpavun keskimääräinen itävyys laski edelliseen kauteen verrattuna.

Ruokaviraston siemenlaboratoriossa tutkittiin reilu 6 000 siemennäytettä päättyneellä kaudella. Tarkastuskausi alkaa aina 1. heinäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta seuraavana vuonna.

Härkäpavun itävyyttä alentavat tavanomaisten mekaanisten ja homevioitusten lisäksi härkäpapupiilokkaan aiheuttamat vioitukset. Kuva: Sanne Katainen

Kylvösiemenen sertifiointia varten tutkittujen peitattujen ohrien ja kaurojen keskimääräiset itävyydet olivat 95,1 ja 93,3 prosenttia, kevätvehnien 91,8 prosenttia.

Vastaavat luvut peittaamattomille ohrille ja kauroille olivat 94,3 ja 92,6 prosenttia, kevätvehnille 89,1 prosenttia.

Kevätviljojen keskimääräiset itävyydet ovat tavanomaisella hyvällä tasolla. Ne ovat 1–2 prosenttiyksikköä viime kautta alhaisempia lukuun ottamatta ohraa, jolla on peitattuna 2 prosenttiyksikköä ja peittaamattomana 1 prosenttiyksikköä viime kautta parempi keskimääräinen itävyys.

Ohralla erinomaista laatua osoittaa myös näytteiden välinen vähäinen hajonta. Homeet olivat vallitseva itävyysvioitus tälläkin kaudella. Suurin ero peitattujen ja peittaamattomien keskimääräisten itävyyksien välillä on kevätvehnällä.

Hernenäytteiden keskimääräinen itävyys oli 88,7 prosenttia ja härkäpavun 78,8 prosenttia. Herneellä keskimääräinen itävyys on viime kausien parhainta laatua.

Härkäpavulla itävyys on edellistä kautta alhaisempi. Sen keskimääräinen itävyys on myös alle vähimmäisitävyysvaatimuksen. Härkäpavun itävyyttä alentavat tavanomaisten mekaanisten ja homevioitusten lisäksi härkäpapupiilokkaan aiheuttamat vioitukset.

Heinistä timotein keskimääräinen itävyys oli 92,6 prosenttia ja nurminatojen 91,8 prosenttia. Rypsien keskimääräinen itävyys oli 86,1 prosenttia. Timotein ja nurminadan itämislaatu on lähellä parhaimpia kausia.

Sitä vastoin timoteillä lajipuhtausvaatimuksen täyttävien näytteiden osuus on ollut viime kausina laskusuunnassa. Lajipuhtaustutkimuksessa selvitetään tutkittavasta lajista poikkeavat muiden viljely- ja rikkakasvien siemenet sekä roskat.

Ohralla ja kauralla itävyysvaatimuksen täyttävien näytteiden osuus tutkituista eristä on korkeampi kuin edellisellä kaudella, ohralla jopa aikaisempien huippukausien tasoa. Kevätvehnällä itävyysvaatimuksen täyttävien osuus on edellistä kautta alhaisempi.

Härkäpavulla itävyysvaatimuksen täyttävien osuus on ollut laskevalla trendillä viimeiset yhdeksän kautta ollen nyt vain alle 60 prosenttia tutkituista näytteistä. Herneellä vastaava käyrä on nouseva.

Vaikka lajikohtaiset keskimääräiset itävyydet ovat hyviä, liian alhainen itävyys aiheuttaa enemmän siemenerien hylkäyksiä siemenen sertifioinnissa kuin siemenen lajipuhtaus. Luomuerissä hylkäyssyyt menevät toisinpäin.

Luomukauran keskimääräinen itävyys oli 92,2 prosenttia. Kuvituskuva. Kuva: Carolina Husu

Päättyneellä kaudella tutkittiin 301 luomusiemeneksi tarkoitettua sertifiointinäytettä. Ylivoimaisesti eniten tutkittiin kauraa. Seuraavaksi eniten tutkittiin timoteitä ja ohraa.

Luomukauran keskimääräinen itävyys oli 92,2 prosenttia, ohran 92,2 prosenttia ja timotein 93,3 prosenttia. Keskimääräiset itävyydet eivät eroa paljoa tavanomaisesti tuotetuista. Luomutimoteillä se on jopa korkeampi.

Tilaustutkimuksena idätettyjen peitattujen kaurojen keskimääräinen itävyys oli 90,2 prosenttia, ohrien 91 prosenttia ja kevätvehnien 91 prosenttia. Vastaavat arvot peittaamattomille näytteille olivat 89,2 , 88,7 ja 85,7 prosenttia. Tulokset ovat edellisen kauden tasoa tai parempia.

Tilaustutkimusherneiden keskimääräinen itävyys oli 89,9 prosenttia, mikä on edellistä kautta korkeampi tulos.

Tilaustutkimusnäytteitä ovat siemenpakkaamojen raakaeränäytteet ja viljelijöiden TOS-näytteet.