Sieviläinen luomuviljelijä pitää Ohisalon kommentointia populistisena äänten kalasteluna – "Mikä muu ala kuin maa- ja metsätalous sitoo hiiltä konkreettisesti?"

"Olemme jalostuksen keinoin parantaneet eläinten hyötysuhdetta siten että maitolitraa kohden päästöt on käytännössä puolittuneet", Antti Kangas kertoo esimerkkinä maatalouden ympäristötoimista. Kuva: Anne Anttila

Maanviljelijä Antti Kangas pitää käsittämättömänä Maria Ohisalon kommentointia siitä, että maatalous ei ole onnistunut vähentämään päästöjä ollenkaan.

"Ville Niinistön aikana sorvattiin nykyinen ympäristötukiohjelma. Silloin vihreät tuntuivat olevan kovin tyytyväisiä, kun hienoja tavoitteita saatiin ajettua läpi. Kuluu muutama vuosi ja tulee uusi hallitus, joka sanoo, että mitään ei ole tehty. Se tuntuu käsittämättömältä", Kangas kuvailee.

Hänen mielestään käytännössä Niinistön aikana ympäristötukiohjelmaan tehdyt muutokset ovat olleet tehottomia rahansiirtoja aktiivitiloilta passiivitiloille.

Kangas toteaa jääneensä sanattomaksi kuultuaan Ohisalon kommentoinnin. Kovin kauaa mies ei kuitenkaan sanattomaksi jäänyt, vaan traktorin penkillä heinäkuormaa odotellessa syntyi napakka vastine. Teksti lähti nopeasti leviämään Facebookissa.

"Arvoisa puheenjohtaja Ohisalo. Osasitte hienosti sivaltaa Suomen maataloutta 10.8. Ylen aamun TV-lähetyksessä. Emme ole teidän mukaan onnistunut vähentämään päästöjä lainkaan", aloittaa Kangas vastineensa.

"Kuten varmasti tiedätte, tämä on vain osittainen totuus. Jospa nyt lähdettäisiin käymään tätä asiaa läpi ihan faktojen kautta, eikä populismin, kuten te taisitte tehdä kenties harkiten", Kangas jatkaa Ohisalolle osoitettua kirjoitustaan.

"Jos nyt ajatellaan mitä Suomen maatalous on tehnyt ympäristön hyväksi, niin kenties tekin julkisesti tunnustatte sortuneenne populismiin."

Kangas tuo vastineessaan esimerkkinä esiin Suomen lypsylehmien määrän kehityksen. Lypsylehmien määrä on karkeasti ottaen puolittunut viimeisen 30 vuoden aikana, vaikka lehmien tuottama kokonaismaitomäärä on pysynyt samana.

"Olemme jalostuksen keinoin parantaneet eläinten hyötysuhdetta siten että maitolitraa kohden päästöt on käytännössä puolittuneet, ja työ jatkuu edelleen. Sama koskee myös muita eläimiä eläintuotannossa, niiden hyötysuhdetta on parannettu jatkuvasti mikä alentaa suoraan samassa suhteessa päästöjä per litra/kilo."

Peltopuolella keskisato on myös noussut samalla, kun lannoitusrajat ovat jatkaneet kiristymistä, joten kilo viljaa ja muita peltokasveja kasvaa entistä pienemmällä lannoitustasolla, jatkaa Kangas.

"Tästä johtuen myös peltokasvien päästöt per kilo ovat merkittävästi pienentyneet. Lisäksi tiloilla on jo paljon siirrytty kevennettyyn muokkaukseen, suorakylvöön ja muun muassa aurinkopaneelien käyttöön."

Kangas huomauttaa, että Suomessa on kyllä raivattu turvemaata pelloksi, mutta peltojen viljelystä poistuma on lähes samaa luokkaa kuin uusi raivattu ala.

"Näistä raivioista suurin osa menee suoraan nurmituotantoon, jolloin päästöjen määrä on oleellisesti vähäisempi, kun maata ei muokata ja nurmi sitoo samalla hiiltä. Tästä johtuen tämä turvemaan raivaus ei oleellisesti lisää päästöjä verrattuna suohon mitä ei raivata."

Suo tuottaa päästöjä myös metsänä, eikä vasta sitten kun se raivataan pelloksi. Tämä on suon ominaisuus ja luonnon laki, Kangas muistuttaa.

"Arvoisa puheenjohtaja, te olette kertoneet itse kuinka luontokato on eteläisellä pallonpuoliskolla johtanut maatalousmaan käyttökelvottomuuteen siellä. Tämä on totta, ja tästä johtuen meidän täytyy tuottaa tehokkaasti ruokaa täällä missä näitä ongelmia ei ole. Siksi on todella populistista sanoa, että päästöjä ei ole vähennetty. Vaikka kokonaispäästöt eivät ole vähentyneet, päästöt per kilo ruokaa ovat vähentyneet merkittävästi."

"Ymmärrän kyllä arvoisa puheenjohtaja teidän toimintalogiikan, se vain ei sovi meidän maalaisten järkeen", Kangas kirjoittaa.

"Meillä puu tuottaa saman verran polttaessa päästöjä olipa se hakattu Kuhmossa tai Svetogorskissa, teillä kun vain meidän kotimaasta hakattu puu tuottaa päästöjä. Venäjältä tuotava puu kun Suomessa poltettuna ei ole ongelma, koska päästöt menevät naapurin syntilistaan. Tässä maatalouden päästöjen vähentämättömyys-kommentissa on sama logiikka, päästöt ovat meidän ongelma, vaikka ruoka menisi sinne missä sitä ei saada tuotettua ihmisille paikallisesti."

"Arvoisa puheenjohtaja, maaseudulla ollaan hyvin halukkaita tekemään ympäristötoimia edelleen. Ne vain täytyy olla kannattavia myös taloudellisesti, koska alan kannattavuus on ollut jo pitkään hyvin heikko. Jokaisen nautatilan takana olisi biokaasulaitos mistä saadaan sähköä ja biopolttoainetta, mikäli hankkeet olisivat kannattavampia."

Loppusanoina Kangas haluaa kysyä mikä muu ala kuin maa- ja metsätalous sitoo hiiltä konkreettisesti?

"Muut alat ostavat ja kompensoivat hiilitasoja alemmas, vaikka päästävät niitä koko ajan taivaalle. Me sidomme hiiltä täällä aivan konkreettisesti nurmiin ja metsiin, eikä makseta omien syntiemme hoidosta muille."

Kangas muistuttaa, että ihminen tarvitsee ruokaa. Niin kauan kun ruokaa tarvitaan, tulee siitä väkisin jonkin verran päästöjä.

"Arvoisa puheenjohtaja, edellä mainituista syistä pidän teidän kommentointia täysin populistisena äänten kalasteluna. Totuuspohjaa kommentilla oli vain vähän", Kangas päättää vastineensa.