Ruokavirasto ennakoi jo erittäin tiukkaa vuotta: Mitä pidempään Suomen cap-suunnitelman käsittely vie komissiossa, sitä vähemmän jää aikaa järjestelmän toimeenpanolle

Cap-suunnitelman ja kansallisten asetusten hyväksymisen jälkeen edessä on vielä suuri työ järjestelmän toimeenpanossa. Kuvassa Ruokaviraston Vipu-palvelu, joka on viljelijöiden sähköinen asiointipalvelu. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ruokaviraston näkökulmasta tulevasta noin puolestatoista vuodesta on tulossa erittäin kiireinen. Ruokavirasto vastaa EU:n maksajavirastona viljelijä- ja maaseututukijärjestelmän toimeenpanosta eli hausta, myöntämisestä, maksatuksesta ja valvonnoista.

"Emme tiedä vielä läheskään kaikkia tulevan järjestelmän yksityiskohtia, mutta olemme pyrkineet varautumaan uuteen järjestelmään siinä mitassa kuin se on mahdollista", tiivistää Ruokaviraston maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka.

Jo nyt on Puolimatkan mukaan todennäköistä, että päätöksenteko vuosien 2023–27 tukijärjestelmästä venyy.

"Tähän mennessä komissio on antanut järjestelmää koskevat perusasetukset ja Suomi on hyväksynyt komissiolle toimitettavan kansallisen suunnitelman. Tammikuussa komission on tarkoitus antaa delegoidut asetukset. Keväällä komissio käynnistää neuvottelut jäsenmaiden kanssa näiden kansallisista cap-suunnitelmista. Kun komission hyväksyntä kansalliselle suunnitelmalle on saatu, on vielä annettava kansalliset asetukset ennen kuin tukien toimeenpanoon päästään", Puolimatka luettelee.

"Moni yksityiskohta on vielä ratkaisematta. Viimeiset yksityiskohdat tulevat ratkaistavaksi vasta kansallisen säädösvalmistelun yhteydessä", toteaa maatalousosaston johtaja Jukka Pekonniemi.

Yksi asia on Pekonniemen mukaan jo selvää: niin viljelijöiden kuin hallinnonkin kaipaamaa yksinkertaistamista ei saatu aikaan.

"Tukioikeuksien ja luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen poistuminen yksinkertaistaa järjestelmää, mutta tilalle saatiin paljon muuta, esimerkiksi ekojärjestelmä."

Valvonnan ja tietojärjestelmien suhteen työtä lisää se, että suunnitelman mukaiset tukiehdot eivät ole riittävän hyvin monitoroitavissa, Pekonniemi toteaa. Komissio edellyttää, että uudella kaudella jäsenmaat lisäävät valvonnassa huomattavasti satelliitteihin perustuvan monitoroinnin määrää.

Mitä pidemmälle uudesta capista sopiminen komissiossa ja kansallisella tasolla venyy, sitä vähemmän aikaa jää toimeenpanon valmisteluun.

"Toimeenpanosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta olisi tietenkin sitä parempi mitä nopeammin päätöksiä saadaan", Puolimatka korostaa.

Tietojärjestelmien näkökulmasta ensimmäisenä on välttämätöntä saada valmiiksi Vipu-palveluun tulevat muutokset niin, että eläintukien haku on mahdollista heti vuoden alusta ja pinta-alaperusteisten tukien keväämmällä, kertoo Juha Kippo maatalousosaston järjestelmäkehitysyksiköstä.

"Hakujen kanssa lähes samaan aikaan on oltava valmiina toiminnot myös viranomaisille niin kunnissa kuin ely-keskuksissakin."

Toimeenpanon näkökulmasta tilannetta auttaa Puolimatkan mukaan se, että asiointipalvelun eli Vipu-palvelun ja hallinnon käyttämän tukisovelluksen taustalla olevat it-järjestelmät ovat teknisesti ajantasalla. Siitä huolimatta paljon muutoksiakin on luvassa, sillä komissio haluaa voimakkaasti lisätä digitalisaatiota maaseutuhallinnossa.

Kippo on samoilla linjoilla.

"Tällä hetkellä näyttää siltä, että suurin muutospaine kohdistuu juuri viranomaisten tarvitsemiin tietojärjestelmiin sekä viljelijän ja viranomaisen väliseen tiedonvaihtoon. Näiden muutosten tekemiseen tulee kulumaan paljon aikaa."

Kipon mukaan on toivottavaa, että komissio hyväksyy cap-suunnitelman mahdollisimman vähin muutoksin.

"Saadaksemme sovellukset valmiiksi ja tukihaut avattua vuodelle 2023 meidän on aloitettava tietojärjestelmien valmistelu tämän tiedossa olevan suunnitelman perusteella."

"Mikäli suunnitelmaan tulee muutoksia, se aiheuttaa paineita hakuaikatauluun, käsittelyaikatauluun, maksuaikatauluun ja kustannuksiin."

Lue myös:

Suomi joutui sisällyttämään suoriin tukiin komission vaatiman uudelleenjakotuen