YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eivät toteudu ilman maanviljelijöitä: ”Moni ei näe, miten tuottajien työ koituu ympäristön hyväksi”
Liisa Pietola edustaa MTK:ta YK:n kestävän kehityksen foorumissa ensi viikolla.
”Viljelijän oma lupaus voisi olla esimerkiksi ’kierrän kylvöillä töyhtöhyypän ja kuovin pesät’”, Pietola vinkkaa. Kuva: Carolina HusuYK:n kunnianhimoisia kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman viljelijöitä ja kestävää metsätaloutta. Näin toteaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Vakuudeksi hän luettelee saman tien pitkän liudan asioita, joissa ei edistyttäisi lainkaan ilman alkutuottajaa.
”Emme pysty huolehtimaan sen enempää maanpäällisen ekosysteemin kuin vesiekosysteemienkään monimuotoisuudesta, emme pysty tarjoamaan ihmiskunnalle turvallista ruokaa emmekä torjumaan ilmastonmuutosta.”
”Jotta näitä pystytään edistämään, tarvitaan elävää maaseutua sekä maa- ja metsätaloutta.”
Aihe on nyt erityisen ajankohtainen, sillä New Yorkissa käynnistyy ensi viikolla vuotuinen YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittinen foorumi. Pietola on yksi sen suomalaisedustajista.
YK julkisti nykyisen kestävän kehityksen tavoiteohjelmansa vuonna 2015. Ohjelman 17 tavoitteesta lähes kaikki koskettavat Pietolan mukaan tavalla tai toisella maa- ja metsätaloutta.
Erityisesti ne korostuvat neljässä niistä viidestä tavoitteesta, joihin tämänvuotinen foorumi keskittyy.
Sen keskiössä ovat erityisesti puhtaan veden, puhtaan energian, maaekosysteemien suojelun sekä vastuullisen tuotannon ja kulutuksen kysymykset.
MTK on laatinut näistä neljästä YK-tavoitteesta A4-kokoiset esitteet, joissa se esittelee suomalaisen maa- ja metsätalouden keinoja tavoitteiden edistämiseen.
”Esitteet on käännetty englanniksi ja ne on jo lähetetty kokousvalmisteluihin. Vastaanotto on ollut todella hyvä”, Pietola iloitsee.
Maallikon korvaan YK:n tavoitteet kuulostavat hyvin abstrakteilta. Mitä esimerkiksi tarkoittaa 15:s tavoite, ”maanpäällinen elämä” eli ”maaekosysteemien suojelu”?
MTK:n esitteet kytkevät tavoitteet tavallisen ihmisen elämään ja ympäristöön. Maaekosysteemien suojelu tarkoittaa sen mukaan ”monimuotoisia metsiä ja peltoja pientareineen”.
”Lajien ja luontotyyppien runsaus sekä lajien sisäinen geneettinen monimuotoisuus ylläpitävät elintärkeitä ekosysteemipalveluita”, esitteessä havainnollistetaan.
”Vastuullinen tuotanto ja kulutus” puolestaan toteutuvat Suomessa turvallisena ruokana ja sertifioituna puuna.
Esitteitä ei ole tehty vain YK:lle, vaikka ne Yhdysvaltoihin Pietolan mukana matkaavatkin.
”Niiden avulla haluamme tehdä näkyväksi suurelle yleisölle sen, millä kaikilla tavoilla suomalainen tuottaja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Moni ihminen ei näe sitä, miten monella tapaa tuottajien työ koituu ympäristön hyväksi.”
Samaa tavoitetta tukee myös MTK:n toukokuussa tekemä kestävän kehityksen sitoumus, joka on julkaistu netissä yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille avoimella sitoumus2050.fi-sivustolla.
Ympäristöjohtaja pitää tärkeänä sitä, että suomalaiset tuottajat uskaltavat myös itse tuoda esiin omat ympäristösatsauksensa. Siksi MTK kannustaa kaikkia jäseniään luomaan järjestön sitoumuksen yhteyteen oman sitoumuksensa.
”Oma lupaus voisi olla esimerkiksi ’kierrän kylvöillä töyhtöhyypän ja kuovin pesät’”, Pietola vinkkaa.
”Näinhän viljelijät tekevät, mutta asiasta kannattaa kertoa myös muille.”
YK:n kokouksesta viedään viestiä myös Brysseliin, jossa työ EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistamiseksi on paraikaa käynnissä.
Kestävän kehityksen näkökulmat tulevat vahvasti esiin capissa, Pietola muistuttaa.
EU:n tuottajajärjestöjä edustavan Copa-Cogecan ympäristötyöryhmän puheenjohtajana Pietola on mukana komission työryhmässä, joka valmistelee kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa EU:ssa.
”Komissio listasi marraskuisessa cap-tiedonannossaan ne 13 YK:n tavoitetta, joihin cap sen mukaan vaikuttaa. Komission listauksesta puuttui YK-tavoitteista yksi, vedenalainen elämä. Yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttaa myös siihen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
