Maatilojen sivubisnesten määrä vähentynyt – lasku ei välttämättä todellista

Kuva: Jukka Pasonen

28 prosenttia suomalaismaatiloista harjoittaa maatalouden ohella muutakin yritystoimintaa. Osuus on laskenut kolmessa vuodessa pari prosenttiyksikköä.

Lasku ei välttämättä ole todellista.

"Kun maatilan muu yritystoiminta alkaa pyöriä hyvin, on mietittävä omien resurssien riittävyyttä. Silloin saatetaan luopua esimerkiksi heikosti kannattavasta viljantuotannosta ja keskittyä muuhun toimintaan. Jos maataloustuotanto lopetetaan, yritys ei enää näy meidän tilastossamme", yliaktuaari Jaana Kyyrä Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Luopumista tapahtuu myös toiseen suuntaan. Monella laajentavalla tilalla omat resurssit on pakko käyttää perustuotantoon.

Maatilojen muun yritystoiminnan ammattimaistumisesta kertoo hyvin se, että palkkatyövoiman käyttö kasvaa.

Muun yritystoiminnan parissa työskenteli maa- ja puutarhatiloilla viime vuonna noin 22 000 henkilöä. Henkilötyövuosia käytettiin 8 800.

Palkattu työvoima teki muun yritystoiminnan töistä viime vuonna jo lähes yhtä suuren osuuden kuin viljelijät ja yhtymien osakkaat.

Kun palkkatyövoiman osuus on kasvanut, muiden perheenjäsenten kuin viljelijän osuus on laskenut.

"Aiemmin on ollut tavallista, että vanhempi sukupolvi auttaa töissä. Se on nyt vähentynyt, eikä nuori ikäpolvikaan tule töihin mukaan samalla lailla kuin ennen", Kyyrä pohtii.

Esteenä ei välttämättä ole halun puute, vaan esimerkiksi monimutkaistunut tekniikka.

"Kun tekniikka kehittyy, ei voi tulla yhtäkkiä auttamaan, vaan työssä on oltava tiiviisti mukana. Sekä maataloustuotanto että muu yritystoiminta ovat niin vaativia, että tekijöiltä vaaditaan ammattitaitoa, läsnäoloa ja osaamista", Kyyrä korostaa.

Torstain tilastojulkistuksessa ei vielä ole laskettu tilojen muun yritystoiminnan liikevaihtoja. Kyyrä arvelee, että suunta on ylöspäin.

"Ainakin niillä, joilla on palkattua työvoimaa, liikevaihdon pitää olla aika iso."