Täysin uusi viljelymenetelmä halutaan Suomessa käyttöön 30 000 peltohehtaarilla – viljelijöiden innostus kosteikkoviljelyä kohtaan yllätti tutkijankin

Kosteikkoviljelyyn sopivia kasveja ovat muun muassa (kuvassa vasemmalta oikealle) ruokohelpi, energiapaju, juolukka ja osmankäämi. Kuva: Kuvat: Helena Kuuluvainen, Pekka Fali, Maarit Cederberg, Carolina Husu

Budjettiriihen yhteydessä hallitus linjasi tavoitteekseen edistää "kosteikko- ja märkäviljelyä" niin, että kosteikkoviljelyssä olisi tulevaisuudessa vähintään 30 000 hehtaarin pinta-ala.

Harppaus nykytilanteesta tavoiteltuun 30 000 hehtaariin on melkoinen, sillä nykyisellään kosteikkoviljelyä harjoitetaan Suomessa vasta kokeilutasolla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitti vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessaan, kuinka suurella alalla kosteikkoviljelyä voitaisiin Suomessa harjoittaa. Tuolloin alaksi täsmentyi noin 23 300 hehtaaria (MT 19.11.2018).

Pellon katsottiin soveltuvan hyvin kosteikkoviljelyyn, jos sen viljely on laajaperäistä ja pellon turvekerros on vähintään 60 senttiä paksu.

Johtaako hallituksen linjaus nyt siihen, että myös tuottavia turvemaita tullaan ohjaamaan kosteikkoviljelyyn?

Luken tutkija Hanna Kekkonen korostaa, että tutkimuksessa laajaperäisyys määriteltiin pellon senvuotisen viljelytiedon perusteella. "Niiden lisäksi voi olla peltoja, joiden tuottavuus on heikko, mutta joilla on kuitenkin yritetty viljellä esimerkiksi viljaa tai nurmea."

Kekkonen uskookin, että hallituksen tavoittelema yli 30 000 hehtaarin kosteikkoviljelyala voitaisiin saavuttaa, jos viljelijöillä on kannuste siirtää taloudellisesti heikosti kannattavat lohkot pois viljan ja nurmen viljelystä.

Vaikka kosteikkoviljelyä ei vielä Suomessa laajassa mitassa harjoitetakaan, viljelijöiden kiinnostus sitä kohtaan on jo herännyt, Kekkonen kertoo

"Meillä on käynnissä TURINA-hanke, jossa olemme jalkauttaneet kosteikkoviljelyä. Hankkeen tiimoilta olemme etsineet kosteikkoviljelystä kiinnostuneita viljelijöitä, ja kiinnostus on ollut yllättävänkin suurta. Olemme jopa joutuneet hieman jarruttelemaan viljelijöitä toiveiden suhteen."

Erityisesti kiinnostus osmankäämin viljelyyn on Kekkosen mukaan ollut todella suurta. "Siinäkin olemme joutuneet vähän maanomistajia jarruttelemaan."

Koska kyseessä on täysin uusi viljelymenetelmä, siitä liikkuu myös vääriä käsityksiä. Kyse ei siis ole yrityksestä muuttaa peltoja "lintulammikoiksi" tai maisemakosteikoiksi.

Lintulammet ja maisemakosteikot ovat kuitenkin aivan eri asia kuin aktiiviviljelyssä oleva kosteikko, Kekkonen korostaa.

"Riippuu täysin kasvivalinnasta, tulisiko pellon lopullinen vedenpinta olemaan maanpinnan rajan ala- vai yläpuolella. Meillä on esimerkkeinä ruokohelpiviljelmiä, joissa pohjavesi on pinnan alapuolella ja kantavuus pellolla tiheän juuriston ansiosta parempi kuin se oli yksivuotisella viljalla ennen kosteikkoviljelyyn siirtymistä."

Kekkonen kuitenkin muistuttaa, että vielä ei ole tiedossa sitä, millaisilla ohjauskeinoilla hallitus ryhtyy kosteikkoviljelyä edistämään ja miten sen tiellä vielä olevia lainsäädännöllisiä haasteita tullaan purkamaan.

"Kosteikkoviljelyn vaikuttavuutta ilmastotoimena on arvioitu tuottajajärjestöjen ja Luken yhdessä laatimassa maatalouden ilmastotiekartassa sekä Maankäyttösektorin ilmastotoimet -raportissa. Niinpä kenties onkin nyt oletettavissa, että sen edistämiseen tulee kannustimiakin."

Ennen kuin käytännön kosteikkoviljelyyn laajasti vielä päästään, monia kysymyksiä joudutaan vielä ratkaisemaan, Kekkonen pohtii. Esimerkiksi kosteikkoviljelyyn sopivat kasvit, kuten osmankäämi ja järviruoko, on hyväksyttävä tukikelpoisiksi kasvilajeiksi. Tuotettaville kasveille on synnytettävä myös toimivat markkinat.

Myös tutkimusta, selvitystä ja käytännön kokeiluja tarvitaan.

Kekkonen on silti positiivisen odottavalla kannalla.

"Tahtotila kosteikkoviljelyn edistämiselle näyttäisi olevan. Siksi uskon, että viljelymuodon edistämiseen tullaan lähivuosina panostamaan."

Lue lisää:

Ilmastotekojen hintalappu: 150 miljoonaa maataloudelle ja 184 miljoonaa metsälle, MTK arvioi

Juolukkaa tai pajua turvepellolle – viljelijöille kaivataan kannustavia vaihtoehtoja ilmaston kannalta hankalien peltojen viljelyyn

Suopellot muuttavat ilmastoa – kosteikkoviljely voisi olla ratkaisu

Kihokki, osmankäämi ja erilaiset suomarjat monipuolistaisivat viljelykasvien kirjoa turvemailla

• Kosteikkoviljely on turvemaiden aktiivista viljelyä märissä olosuhteissa eli käytännössä lohkolla, jossa pohjaveden pinta on nostettu luonnolliseen korkeuteensa.
• Märkäviljelyssä pohjaveden pinnan tasoa on nostettu mutta vähemmän kuin kosteikkoviljellyssä. Tavoitteellisena tasona voidaan pitää pinnan nostamista 30 senttimetrin syvyydelle.