Lukijalta: Porsaille annetaan puudute ja kipulääkitys jo nyt, toisin kuin virheellisesti toistetaan
Toisin kuin virheellisesti toistetaan, porsaille on vuoden 2024 alusta lähtien annettu kipulääkitystä. Puudutteen käyttö tulee pakolliseksi 2027 alusta, mutta sitä käytetään jo nyt noin 90 prosentissa toimenpiteistä alan oman vaatimuksen takia, kirjoittaa Sari Essayah.
Porsaiden kirurgisen kastraation kiellon kumoaminen on herättänyt keskustelua. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) vastaa kirjoituksellaan MT:n mielipidesivulla. Kuva: Carolina HusuEläinten hyvinvoinnista annettu laki pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla suojelemaan kaikkia eläimiä tarpeettomalta kärsimykseltä.
Edellisellä hallituskaudella lakiin otettiin sitä säädettäessä tuotantoeläimenä pidettävien sikojen kirurgisen kastraation kielto tilanteessa, jossa kiellon vaikutuksia ja vaihtoehtoisia menetelmiä ei vielä oltu arvioitu riittävästi. Missään muussa maassa ei kirurgista kastraatiota ole kielletty.
Toisin kuin virheellisesti toistetaan, porsaille on vuoden 2024 alusta lähtien annettu kipulääkitystä. Puudutteen käyttö tulee pakolliseksi 2027 alusta, mutta sitä käytetään jo nyt noin 90 prosentissa toimenpiteistä alan oman vaatimuksen takia. Itse asiassa toimialan vaatimus puudutteesta aikaistui juuri viimeisimmän lakimuutoksen vauhdittamana. Myös muita kivunlievityksen tapoja selvitetään, sillä esimerkiksi nukutuksen teho ei ole aukoton. Tilalle esitetty kemiallinen kastraatio vaatii karjuporsaalle annettavaa säännöllistä rokotetta, jotta hormonitaso ei nouse. Tämä toimenpide aiheuttaa eläimelle toistuvaa stressiä ja kipua.
”Missään muussa maassa ei kirurgista kastraatiota ole kielletty.”
Karjuporsaiden kastraatiolla pyritään ehkäisemään osalle sukukypsistä karjuista kehittyvää ominaishajua. Karjunhajulla tarkoitetaan leikkaamattoman urospuolisen sian lihaan kertyvää voimakasta, virtsaa tai ulostetta muistuttavaa hajua. Haju tekee lihasta monien kuluttajien mielestä syömäkelvotonta. EU-tasolla ei ole toistaiseksi vakiintunut luotettavaa, kustannustehokasta ja laajasti käyttöön soveltuvaa menetelmää hajun tunnistamiseen.
Täyskarjujen eli kastroimattomien karjujen kasvattamisessa on todettu ongelmia eläinten hyvinvoinnille johtuen esimerkiksi yleisemmästä aggressiivisesta käyttäytymisestä. Se lisää loukkaantumisia ja lääkityksen tarvetta. Suomessa toisin kuin useimmissa EU-maissa noudatetaan eläinten hyvinvointia parantavaa määräystä jättää saparot leikkaamatta. Se aiheuttaa osaltaan ongelmia täyskarjujen kasvatuksessa, muun muassa hännän purentaa.
Jos Suomessa otetaan käyttöön kemiallinen kastraatio tai muita vaihtoehtoisia menetelmiä, se aiheuttaa ennakoimattomia kustannuspaineita tuottajille. Kotimaisen sianlihan hinnan noustessa kuluttajat ohjautuisivat ostamaan ulkomaista, todennäköisimmin joka tapauksessa kirurgisesti kastroitua sianlihaa. Tämä johtaisi kotimaisen tuotannon korvautumiseen alhaisemmilla hyvinvointivaatimuksilla tuotetulla tuontilihalla.
On hyvä, että kirurgisen kastraation vaihtoehtoja etsitään ja kehitetään aktiivisesti eri EU-maissa. Suomi pyrkii vaikuttamaan EU:n lainsäädäntöön siten, että eri jäsenvaltioissa eläinten hyvinvointi ja elinkeinot olisivat tasavertaisessa asemassa.
Sari Essayah
maa- ja metsätalousministeri
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
