Keskiviikon sateessa Malinit eivät voineet kuin odottaa kylvöjen jatkumista. Mika ja Eliisa Malin tarkkailivat sivusta, kun 12-vuotias Ville Malin siirsi rikkaäestä. Kuva: Jaana Kankaanpää
”Pelloilla ennennäkemättömän märkää” – keskiviikon sade pidensi kylvöjen pakkotaukoa entisestään
Viljelijä kannustaa nyt kysymään kylvöihin apua naapurilta tai tarjoutumaan itse auttamaan, jos omat pellot ovat jo kylvössä.
Eliisa ja Mika Malinin traktori pysyy tallissa vielä päivien ajan. Vettä on toukokuussa satanut Vihdissä historiallisen paljon. Kuva: Jaana KankaanpääKoko eteläistä Suomea keskiviikkona piiskannut runsaiden sateiden rintama kasteli jo ennestään märkiä peltoja ja siirsi kylvöjen jatkoa yhä pidemmälle.
Osa eteläisen Suomen viljelijöistä on kyennyt hyödyntämään sateiden väliin jääneitä poutajaksoja kylvöjen edistämiseen, mutta monilla kylvöt ovat olleet pysähdyksissä jo reilusti toista viikkoa.
”Olemme aloittaneet viljelijöinä vuonna 2007, enkä muista vielä kertaakaan olleen tällaista kevättä”, toteaa vihtiläinen Eliisa Malin. Hän viljelee noin parinsadan hehtaarin luomukasvinviljelytilaa puolisonsa Mikan kanssa.
Hänen mukaansa tänä keväänä pelloilla on ollut märkää sellaisissakin kohdissa, joissa ei aiempina vuosina ole ollut.
”Sen perusteella märkyys yltää pelloissa tällä hetkellä todella laajalle.”
Malineilla härkäpapu ja herne on kylvettynä, mutta ohraa ja kauraa sekä siirtymävaiheen nurmia on kylvämättä yhteensä noin sata hehtaaria.
Tilalla kokeillaan erilaisia muokkausmenetelmiä ja kasviyhdistelmiä, joten kylväminen ei ole aina kovin suoraviivaista. Testaaminen vaatii Mika Malinin mukaan välillä hermoja.
Isosta kylvämättömästä alasta huolimatta Malinit korostavat useaan otteeseen maltin merkitystä. Liian märkää peltoa ei ole syytä mennä koneilla tallomaan, jotta maa ei tiivisty.
Oma haasteensa on ollut lannoitus. Tilalla käytetään sekä lantaa ja lietettä että luomuhyväksyttyjä kierrätyslannoitteita, joiden levitys ei läpimärkään maahan ole mahdollista, Mika Malin toteaa.
”Tiistaina levitys aloitettiin, mutta se päätettiin märkyyden takia osittain keskeyttää. Jatkolannoituksia jouduttaneen tekemään oraille.”
Vielä Malinit eivät ole tehneet isoja muutoksia kylvösuunnitelmiinsa.
”Härkäpapualaa pienennettiin jonkin verran ja lohkoja vaihdettiin toisiin, mutta muilta osin mennään vielä alkuperäisellä suunnitelmalla”, Mika Malin toteaa. ”Kunhan kahden viikon sisällä satokasvit saadaan kylvettyä, kasvukauden pitäisi niille riittää.”
”Meidän viljelytavallamme sato valmistuu yleensä hieman aikaisemmin kuin tavanomaisessa viljelyssä. Huippusatoon me aina pyrimme, mutta myöhäisen kylvöajankohdan vuoksi tavoitellusta satotasosta saatetaan jäädä. Luonnon ehdoilla tässä eletään, joten syksyllä nähdään, miten käy.”
Toistuvat sateet ovat kastelleet pellot läpimäriksi. Kuva: Jaana KankaanpääTilanne on hankala myös Simo Horkalla, jolla on lypsykarjatila Jokioisilla. Keskiviikon sateiden alkaessa hänellä oli kylvämättä noin puolet 80 hehtaarin vilja-alasta sekä 30–40 hehtaaria nurmea.
Nurmi kylvetään suojaviljaan, joka on jo kylvettynä – ja oraalla.
”Aion kylvää nurmen oraiden päälle, koska nurmea ei ole mahdollista vaihtaa muille lohkoille. Jonkin verran se viljan oraita vahingoittaa, mutta meille viljan satotappiot eivät ole samanlainen kysymys kuin ne olisivat kasvinviljelytilalle.”
”Meillä tilanne ylipäätään nyt helpompi kuin kasvinviljelytiloilla, koska meillä nurmi on pääasia, ja nurmet kasvavat nyt todella hyvin.”
Karjatiloilla on mahdollista myös korjata myöhään kylvetyt viljat kokoviljasäilörehuksi, jos alkaa näyttää siltä, että ne eivät ehtisi valmistua puitavaksi.
Voisiko korjuu säilörehuksi olla vaihtoehto kasvinviljelytilalle, jos sadon valmistuminen ajoissa näyttä epävarmalta? Horkka arvelee, että tänä vuonna tuskin: odotettavissa on niin runsas nurmisato, ettei kokoviljasäilörehulle ole tänä vuonna markkinoita.
Sen sijaan tilojen välisessä kaupassa rehuviljalle saattaa olla syksyllä kysyntää.
Nurmien ensisijaisuus näkyy Horkan tilalla myös siinä, että viljojen kylvöt joudutaan tilalla hyvin todennäköisesti keskeyttämään uudelleen siinä vaiheessa, kun ensimmäinen säilörehusato valmistuu.
”Hyvin todennäköisesti huonoimmat pikkulohkot kylvetään vasta sen jälkeen, kun säilörehu on korjattu.”
12-vuotias Ville Malin käsittelee traktoria tottuneesti. Äiti Eliisa Malin seurasi taustalla, kun poika ajoi traktorin halliin. Kuva: Jaana KankaanpääEliisa Malin korostaa pyrkivänsä etsimään asioihin aina positiivisen näkökulman. Nytkin hän korostaa, että pahemminkin voisi olla.
”Sademäärissä on ollut todella isoja alueellisia eroja. Tällä alueella sademäärät ovat olleet vielä varsin inhimillisiä, varsinkin kun vertaa siihen, mitä viljelijätutut esimerkiksi Varsinais-Suomesta ovat kertoneet heidän sademääristään.”
Simo Horkka puolestaan muistuttaa, että kasvukauden vaikeat olosuhteet ovat osa viljelijän arkea ja yrittäjäriskiä.
”Niin ikävää kuin se onkin, niihin yrittäjän on vain varauduttava.”
Horkka toivoo vaikean tilanteen kannustavan viljelijöitä naapuriapuun. Varsinkin nyt, kun kylvötilanne saattaa naapurikylien ja jopa naapuritilojen välillä vaihdella voimakkaasti, sille voi olla mahdollisuuksia.
”Jos omalla tilalla kylvöt on hyvällä mallilla, voisi kysellä naapuritiloilta, onko heillä tarvetta avulle. Ja päinvastoin: jos naapuritilalla kylvöt on saatu valmiiksi, tältä voi pyytää apua omalle tilalle.”
Tällainen ”puoliurakointi” voi parhaimmillaan jouduttaa kylvöjä päivällä tai parilla, Horkka arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
