Pelto turvaan tulvalta uomia muuttamalla

Tulvatasanteella vettä oli 26.8. 30 senttiä Kaisa Västilän mittauksen mukaan. Kuva: Sanne Katainen

Viljelijää piinaa märkinä kausina pelko veden nousemisesta pellolle. Etenkin lohkoilla, joiden vieressä on vesistö, kuivatus ja tulvanhallinta aiheuttavat päänvaivaa.

Vesien hallinnassa yksi tärkeä tekijä on tulvatasanteelliset kaksitasouomat, sanoo Suomen ympäristökeskus Syken erikoistutkija Pasi Valkama.

Kaksitasouoman idea on, että veden varastointitilavuutta lisätään tekemällä ainakin toisella puolella pääuomaa tasanne, jonne tulviva vesi nousee pellon sijasta. Tulvatasanne on selvästi pellon pintaa alempana, mutta myös pääuoman pohjaa selvästi ylempänä.

Tutkijatohtori Kaisa Västilä kertoo, että Suomessa on noin parikymmentä kaksitasouomaa.

Yksi sellainen sijaitsee Sipoon Ritobäckenillä. Siellä kaksitasouoma on noin 800 metriä pitkä. "Itse pääuoman leveys on noin kaksi metriä ja tulvatasanteen viisi metriä", Västilä sanoo.

Ritobäckenin kaksitasouomaa tutkitaan Suomen ympäristökeskuksen Syken koordinoimassa valumavesihankkeessa yhteistyössä Västilän Aalto-yliopistossa toteutettavan NBS-VEGE-NUTRI-hankkeen kanssa.

Ennen kaksitasouomaa vesistön viereiselle peltolohkolle nousi vesi maltillisistakin sateista. Maanomistaja Stefan Selen osti pellon kaksi vuotta sitten, kun valumavesihanke oli jo käynnissä.

"Tutkijat ottivat minuun yhteyttä ja kertoivat projektista ja annoin luvan jatkaa", Selen sanoo. Pellolla kasvaa nyt heinää ja apilaa.

Sipoon Ritobäckenin kaksitasouomaa tutkitaan Suomen ympäristökeskuksen Syken koordinoimassa valumavesihankkeessa. Kuva: Sanne Katainen

Sipoon Ritobäckenin kaksitasouoma on kymmenen vuotta vanha. Se on hieman syventynyt rakentamisen jälkeen, koska sen pohja on puhdistunut aiemman perkauksen jälkeen kasautuneesta kiintoaineksesta.

Kyseiselle kaksitasouomalle ei ole kymmeneen vuoteen tehty perkauksia. "Kapean pääuoman ansiosta vesi virtaa nopeammin, eikä uoman pohjalle jää kiintoainesta kuten leveämmissä uomissa hitaamman virtauksen takia", Västilä sanoo.

Västilän mukaan kaksitasouoma vähentää ravinnekuormitusta alavirran vesistöissä, koska tulvatasanteen kasvillisuus kerää kiintoainesta ja sitoo ravinteita.

Syken erikoistutkija Pasi Valkama toivoo, että kaksitasouomat tulevat yleistymään. Kuva: Sanne Katainen

Uoman kasvillisuutta voidaan poistaa kaivinkoneeseen kiinnitetyllä leikkurikauhalla.

"Pientareen kasvillisuuden niitolla ehkäistään uoman tukkeutuminen ja lisäksi ehkäistään sitä, että isot kasvit eivät syrjäytä pienempää, mutta sitäkin hyödyllisempää kasvillisuutta", sanoo Syken kasvintutkija Krister Karttunen.

Karttunen kertoo, että kaksitasouoman avulla pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Sillä voidaan saada esiin lajistoa, jota normaalilta ojanpenkalta puuttuu.

"Täällä Sipoossa tehdyt mittaukset viittaavat siihen, että kaksitasouoman kasvillisuus on monipuolisempi verrattuna tavalliseen pientareeseen."

Karttusen mukaan kasveille on kaksitasouomassa enemmän tilaa. "Laajempi kasvillisuus tarkoittaa esimerkiksi enemmän pölyttäjiä, jotka ovat viljelijälle hyödyllisiä", hän havainnollistaa.

Kaksitasouoman ja sen tasanteiden niitetty kasvillisuus voidaan hyödyntää esimerkiksi kompostoimalla, jolloin siitä saa kasvualustaa ja multaa. Sipoon tapauksessa aines menee paikalliselle yritykselle, joka valmistaa siitä multaa. "Kasviaineksen voi hyödyntää myös itse, jos on kattila, jossa sitä polttaa", Karttunen vinkkaa.

Valkaman mukaan ruohovartista kasviaineista voi hyödyntää myös biokaasulaitosten syötteenä.

Kaikkiin kohteisiin kaksitasouoma toki ei sovi, esimerkiksi maaperä on hyvä huomioida Karttusen mukaan. "Turvemailta meillä ei vielä ole juuri mitään tutkimuksia."

Tällainen kaksitasouoma on Sipoon RItobäckenillä. Kaksitasouomassa voi olla tulvatasanteet myös pääuoman molemmin puolin. Se riippuu kohteen tarpeista ja maanomistusoloista" sanoo Kaisa Västilä Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Tulevalla maataloustukikaudella kaksitasouoman rakentamiseen voi Valkaman mukaan saada rahoitusta ei-tuotannollisten investointien tuen kautta. "Tulvatasanteita ei nykyään lasketa mukaan peltopinta-alaan, mutta olisi järkevää, että ne rinnastettaisiin suojavyöhykkeisiin tulevalla tukikaudella", Valkama sanoo.

Kaksitasouomalle on mahdollista saada hoitotukea ympäristökorvauksen puolelta, hieman samaan tapaan kuin kosteikoille. "Toivon mukaan kaksitasouomat tulevat yleistymään", Valkama mielii.

• Auttaa peltojen kuivatuksessa.
• Koostuu pääuomasta, jonka toisella tai molemmilla puolilla on tulvatasanne. Tulviessaan vesi nousee kapeasta uomasta tasanteelle.
• Tarjoaa monimuotoisen elinympäristön eri lajeille ja mahdollisuuden elinympäristö­kunnostuksiin.
• Vesisyvyys ja virtausnopeus pysyvät uoman rakenteen ansiosta kohtalaisina.
• Auttaa eroosion ja kasautumisen hallinnassa, minkä ansiosta se tarvitsee vähemmän ylläpitoa.