Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ötökkäarmeija pitää luonnollisin keinoin tuholaiset kurissa – turvallisuus on suomalaistomaatin valtti

    Myrkkyjä ei tarvita, kun karvialaistilalla torjutaan tuholaisia. Torjunta hoidetaan biologisin menetelmin ja hyvästä hygieniasta huolehtien.
    Elina Salminen esittelee ylpeänä tuoreita luonnonvalossa kypsyneitä tomaatteja.
    Elina Salminen esittelee ylpeänä tuoreita luonnonvalossa kypsyneitä tomaatteja. Kuva: Johannes Tervo

    Puutarhayrittäjä Elina Salminen nappaa rehevän nelimetrisen kasvuston uumenista kypsän punaisen kirsikkatomaatin ja kehottaa toimittajaa ja kuvaajaa tekemään samoin.

    "Suomalaiset eivät aina ymmärrä, millaista ylellisyyttä turvallinen ja puhdas ruoka on. Suomalaisen tomaatin voi syödä sellaisenaan, eikä tarvitse olla huolissaan myrkyistä tai muista jäämistä", hän korostaa.

    "Me käytämme viljelyssä ainoastaan biologista torjuntaa. Aloitamme ennakkotorjunnan heti istutusten jälkeen, ja tarvittaessa kasvatuskauden aikana torjumme tuholaisia sopivilla torjuntaeliöillä. Kasvitauteja pyritään välttämään hyvällä viljelyhygienialla ja karsimalla riskitekijöitä."

    Vierailu esimerkiksi eteläeurooppalaisella puutarhalla voisi olla monelle suomalaisellekin silmiä avaava kokemus. Salminen kertoo itse vierailleensa jokin aika sitten opintomatkallaan Italiassa sisilialaisessa puutarhayrityksessä.

    "Siellä tilanne oli meidän näkökulmastamme aivan toivoton. Tarpeenmukainen biologinen torjunta ei olisi siellä mitenkään riittänyt."

    Konkreettinen esimerkki kasvitautien ennaltaehkäisystä on kasvihuoneen päädyssä pitkien taimirivien päässä. Salminen osoittaa honteloa parimetristä kasvia ja käskee arvata, mikä kasvi on kyseessä. Kuvaajan kanssa yritämme tunnistaa kasvia sen pienistä, lähinnä jättimäiseltä karviaismarjalta näyttävistä hedelmistä.

    "Se on vesimeloni", Salminen paljastaa väärien arvaustemme jälkeen.

    "Tyttäreni tykkää tosi paljon vesimelonista, mutta emme voi ostaa niitä kaupasta kasvitautiriskin vuoksi. Siksi kasvatamme niitä omaan käyttöön itse."

    Suomikosken tomaatit kasvavat luonnonvalossa. Taimet on istutettu tammikuun lopussa, ja nyt ne yltävät jo lähes kattoon. Elina Salminen tarkastaa kasvustoa.
    Suomikosken tomaatit kasvavat luonnonvalossa. Taimet on istutettu tammikuun lopussa, ja nyt ne yltävät jo lähes kattoon. Elina Salminen tarkastaa kasvustoa. Kuva: Johannes Tervo

    Salminen omistaa Pohjois-Satakunnassa Karvian Suomijärvellä sijaitsevan Suomikosken puutarha Oy:n yhdessä veljensä Mika Mustakosken kanssa. Salminen itse työskentelee yrityksessä päätoimisesti, Mustakoski on töissä muualla ja avustaa päivystyksissä tarvittaessa.

    Sisarusten vanhempien Mauno ja Tuula Mustakosken vuonna 1971 perustaman puutarhan päätuote on "klassikko, pyöreä tomaatti", kuten Salminen tuotetta kutsuu.

    Tomaatin tärkein myyntikanava on K-ryhmän ruokakaupat. Lisäksi jonkin verran tomaattia menee myös suoraan paikallisiin ruokakauppoihin ja ravintoloihin.

    Puutarhalla viljellään myös pieniä määriä kirsikkatomaattia ja kurkkua, joita on myynnissä lähiseudun kaupoissa.

    Suomikosken puutarhalla on yksi vakituinen työntekijä. Lisäksi puutarhalle palkataan kasvukauden ajaksi kausityöntekijöitä. Elina Salminen työskentelee itse puutarhallaan kokoaikaisesti, ja hänen veljensä tarpeen mukaan.
    Suomikosken puutarhalla on yksi vakituinen työntekijä. Lisäksi puutarhalle palkataan kasvukauden ajaksi kausityöntekijöitä. Elina Salminen työskentelee itse puutarhallaan kokoaikaisesti, ja hänen veljensä tarpeen mukaan. Kuva: Johannes Tervo

    Yrityksen liikevaihto on 350 000–400 000 euroa. Yrityksellä on yksi kokoaikainen työntekijä ja lisäksi kausityöntekijöitä 1–4 kauden ajankohdan mukaan.

    Kiivain sesonki on juuri alkanut ja se jatkuu elokuuhun.

    Suomikosken tomaatit kasvavat luonnonvalossa. Kasvatuskausi alkaa kasvatusalustojen asentamisella tammikuussa ja uusien taimien istutuksella tammi–helmikuun vaihteessa.

    Satoa kasvustot alkavat tuottaa huhtikuussa. Satokausi jatkuu vuodesta riippuen loka–marraskuulle, jonka jälkeen kasvatushuoneet tyhjennetään ja puhdistetaan viljelyhygienian varmistamiseksi.

    "Kasvustot kastellaan tietokoneohjauksella viljelmäkohtaisella lannoitteella. Kasteluvetenä käytämme oman alueemme puhdasta pohjavettä. Neliömetriltä satoa korjataan vuodessa yli 40 kiloa."

    .

    Espero on kuluttajille mieluinen lajike.
    Espero on kuluttajille mieluinen lajike. Kuva: Johannes Tervo

    Lajikkeena on ollut jo pitkään Espero.

    "Espero on aina maistunut makeimmalta ja sopinut huoneisiimme. Lisäksi lajike saa jatkuvasti hyvää palautetta kuluttajilta, sopii kuulemma herkimmällekin suulle", Salminen kertoo. Myös hedelmän muoto, koko ja väri miellyttävät kuluttajia.

    Lisäksi lähes joka vuosi puutarhalla testataan uusiakin lajikkeita, tällä hetkellä kokeilussa on paljon käytetty Encore.

    Taimet Salminen hankkii Mustasaaressa toimivalta Pirttikylän Puutarhalta.

    Korona ei ole juurikaan vaikuttanut Suomikosken Puutarhan arkeen. Työt jatkuvat epidemiasta riippumatta totuttuun tahtiin ja tähän mennessä on lähinnä varauduttu sen mahdollisiin vaikutuksiin, Salminen kertoo.

    "Työntekijöitä on ohjeistettu hygienian ja flunssaoireiden suhteen. Suunnitelmia mahdollisissa koronatilanteissa on tehty."

    Tätä haastattelua toukokuun kolmannella viikolla tehtäessä koronatartuntoja ei ollut ollenkaan todettu Karviassa eikä laajemmin Pohjois-Satakunnassakaan. Jotta mahdollisten tartuntojen riski yritykselle pystytään jatkossakin välttämään, tarhalle päästetään vierailijoita hyvin harkiten, Salminen toteaa.

    "Alalla ei voi jäädä etätöihin ja sairastuminen hankaloittaisi yritystoimintaa todella merkittävästi.

    Viime viikkoina on laajasti uutisoitu myös puutarhayritysten kausityövoimatarpeesta. Varsinkin ukrainalaisten kausityöntekijöiden maahantulo on takunnut rajojen sulkeutumisen vuoksi.

    Suomikosken puutarha on näiltä harmeilta välttynyt, Salminen kertoo.

    "Kaikki työntekijämme ovat paikallisia, joten ulkomailta tuleva kausityövoima ei koske yritystämme."