Rapsin viljely on ollut haastavaa tänä vuonna ja sadot tulevat jäämään vaatimattomiksi. Kuva: Jarno Mela
Öljykasvisato jää vaatimattomaksi – viljelijöiden on silti turha odottaa hinnankorotuksia
Rypsin ja rapsin sadosta on tulossa pienin sitten 1970-luvun.
Avenan toimitusjohtaja Antti Snellman ei lupaa mitään helpotusta öljykasvien viljelijöille. Kuva: Markku VuorikariLuonnonvarakeskus Luken viljasatoarvioissa kerrotaan, että rypsin ja rapsin sadosta on tulossa pienin sitten 1970-luvun. Molempia öljykasveja on Luken mukaan kylvetty selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Myös peltohehtaarilta korjattavan sadon määrän arvioidaan olevan jopa viime vuoden heikkoa satoa pienempi.
Tuholaisia on ollut tänä kesänä poikkeuksellisen paljon. Eino Heinola ProAgria Etelä-Suomesta kertoo tuholaisongelman johtuvan osittain niiden resistenssistä pyretroideille. Hänen mukaansa erityisesti kaalikoi ja rapsikuoriainen ovat kehittäneet resistenssiä.
”Esimerkiksi kauppanimellä Avaunt myytävää indoksakarbia saa käyttää vain kerran kasvukaudessa ja varoaika siinä on pitkä. Sillä saataisiin lisää tehoa kasvinsuojeluun, jos ainetta saisi käyttää useammin kesässä”, Heinola sanoo.
Avenan toimitusjohtaja Antti Snellman on tietoinen tämän vuoden ongelmista öljykasvien viljelyssä. ”Kaalikoit, rapsikuorinen ja kirpat ovat aiheuttaneet huomattavia ongelmia.”
Snellman spekuloi, että pienentynyt viljelyala johtuu viime vuoden viljan hinnoista suhteessa öljykasvien hintoihin.
”Kyllähän se vaikuttaa viljelyintoon.”
Hän kuitenkin uskoo, että rypsin ja rapsin viljely jatkuu Suomessa haasteista huolimatta. Snellman korostaa, että yhden kasvukauden perusteella ei voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä tulevien vuosien viljelyinnosta.
”Ne ovat hyviä vuoroviljelykasveja, löysimme hyvän peittausaineratkaisun neonikotinoidien tilalle ja öljykasvien hinta on ollut pitkällä aikajänteellä kilpailukykyinen suhteessa viljoihin”, luettelee Snellman öljykasvien viljelyn hyviä puolia.
Vaikean vuoden jälkeen on kuitenkaan turha odottaa hinnankorotuksia.
”Suomi ei ole yksin markkinassa”, Snellman muistuttaa.
Hänen mukaansa Baltiassa on tulossa yksi parhaista sadoista pitkiin aikoihin, mikä tulee vaikuttamaan tarjonta–kysyntä-tasapainoon Pohjois-Euroopassa.
”Globaaliin markkinaan ei voi vaikuttaa määränsä enempää paikallisesti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
