Emakkosikala luottaa viranomaisiin eläintaudin iskiessä
Tautitilan eläimistä otetaan näytteet tehdyn suunnitelman mukaisesti. Verinäytettä ottamassa Urjalan kunnaneläinlääkäri Jouko Jakala. Jarno Pellinen Kuva: Viestilehtien arkistoVAASA,
UUSIKAARLEPYY (MT)
Keskiviikkona Jeppo Lantgrisin emakkosikalassa saatiin esimakua afrikkalaisen sikaruton aiheuttamasta katastrofista. Sikala oli mukana Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston järjestämässä eläintautivalmiusharjoituksessa
Jeppo Lantgris -yhteissikalassa tiedetään hyvin, mitä oikea afrikkalainen sikarutto eli ASF -tartunta merkitsee.
”Ei muuta kuin siat hengiltä kaasuttamalla ja jono rekkoja valmiina suuntaamaan Honkajoelle”, sanoo Johan Backlund. Hän on yksi sikalan omistajista.
Backlund luottaa viranomaisten toimintaan tautitilanteessa.
”Ei siinä mitään ongelmia ole. Kun tulee kova paikka, niin kyllä Suomessa tapahtuu, perkele.”
Backlund on mielissään harjoituksen järjestämisestä.
Jeppo Lantgris valikoitui harjoitussikalaksi, koska riski ASF-tartunnasta on todellinen.
Työntekijöitä on ulkomailta kuten Ukrainasta sekä Virosta, ja Oravaisten alueella on muutenkin paljon ulkomaisia työntekijöitä.
Sikala on lähellä valtatie kahdeksaa ja myös tilalla on kova liikenne.
”Päivittäin käy kaksi rekkaa tontilla. Viljelijät tulevat lisäksi traktoreilla ja tuovat viljaa”,
ASF-tartunta keskeyttäisi Jeppo Lantgrisin toiminnan kunnes viranomaiset antavat luvan jatkaa.
Sikalalla on vakuutus, joka korvaa liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuneet kulut. Vakuutus maksaa, mutta omistajien mukaan se kannattaa.
13 työntekijälle ei olisi töitä, eivätkä sopimustuottajat saisi porsaita. Sikala tuottaa seitsemän prosenttia Atrian porsaista.
Raatoja tulisi valtavasti, sillä sikalassa on 2 000 emakkoa ja 12 000 alle 30 kiloista porsasta.
Eläinten lopetusten jälkeen sikalalle johtava tie kaivettaisiin Backlundin mukaan poikki. Sitten sikala desinfioitaisiin viranomaisten määrittelemällä tavalla.
”Pesu maksaisi suunnilleen 100 euroa neliö. Meillä se tarkoittaa 1,6 miljoonaa euroa pelkkään puhdistukseen.”
Lisäksi lopetettavista eläimistä koituisi tappioita noin 1,3 miljoonaa euroa. Kalustotappiot olisivat satoja tuhansia euroja.
Kuluja kertyy myös lietteen, rehujen ja kuivikkeiden hävittämisestä.
Sikalan lietelanta pumpataan kahden kilometrin päähän biokaasulaitokseen.
”Se helpottaa huomattavasti, kun laitoksessa lanta hygienisoidaan, eikä siitä näin aiheudu mittavia lisätoimia”, kertoo harjoitukseen osallistunut asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho Eläintautien torjuntayhdistyksestä (ETT).
Emakkosikala on onnistunut välttämään taudit huolellisuudella. ”Olemme pitäneet sikalan alusta asti mahdollisimman suljettuna.”
Backlund painottaa, että tartuntatapauksen sattuessa tiedon pitää kulkea.
Jokin aika sitten läheisessä lihasikalassa todettiin sikadysenteria. Tartuntatilan isäntä soitti heti yhteistyökumppaneilleen ja alueen tiloille.
”Kyllä viljelijät ilmoittavat viranomaisille, ei siinä saa hiljaa olla. Paikallisradioon pitäisi saada tieto myös nopeasti”, Backlund sanoo.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
