Ruotsin sikatuottajien puheenjohtaja: "Näitä sääntöjä noudattamalla maailman kotieläintuotannon päästöt vähenisivät yli 30 prosenttia"

Härkäpapua tai hernettä käyttää porsaiden ruokinnassa noin 70 prosenttia Ruotsin sikatuottajista. Myös Suomessa niiden käyttöä on lisätty. Arkistokuva. Kuva: PAsi Leino

Ruotsin sikatuotannon ilmastovaikutukset ovat pienentyneet 22 prosenttia noin 15 vuodessa, ilmenee maan tutkimuskeskus RISEn tuloksista. Taustalla vaikuttavat sekä tuotannon tehostuminen että uudenlaiset rehut.

Ilmastovaikutus on pienentynyt 3,2 hiilidioksidiekvivalenttikilosta 2,5:n teurastettua sianlihakiloa kohden.

Sikojen ilmastovaikutusta on selvitetty alan toimijoiden yhteisessä projektissa, jonka tavoitteena on viedä kotieläintuotantoa ekologisesti kestävämpään suuntaan. Tuloksilla annetaan suuntaa tuotannon ilmastovaikutustavoitteille.

Sikatuotanto on mahdollisimman ympäristöystävällistä silloin, kun rehuksi käytetään raaka-aineita, jotka eivät suoraan sovellu elintarviketeollisuuden käyttöön. Etenkin soijan käytön vähentäminen lisää tuotannon ympäristöystävällisyyttä.

Soijaa on ryhdytty Ruotsissa korvaamaan tutkimuksen aikana muun muassa meijeri- ja etanoliteollisuuden sivutuotteilla. Myös härkäpapujen ja herneen käyttöä rehuissa on lisätty. Papuja tai herneitä käyttää porsaiden ruokinnassa jo noin 70 prosenttia sikatuottajista.

Yksi ruotsalaisen tuotannon eduista on, että eläimet ovat pääasiassa varsin terveitä ja tuotannossa tarvitaan vain vähän antibiootteja, kuten Suomessakin.

"Jos kotieläintuotannossa maailmanlaajuisesti noudatettaisiin eurooppalaisia normeja, tuotannon päästöt vähenisivät 30 prosenttia, ja vielä sitäkin enemmän ruotsalaisia säädöksiä noudattamalla", toteaa Ruotsin sikatuottajien puheenjohtaja Jeanette Elander tuottajajärjestö LRF:n tiedotteessa.