Hyvän säilörehun teko on kokonaisuuden hallintaa
Maanviljelijä Juhani Pitkäranta (vas.) ja nurmiagronomi Juha Luhtanen Pro Agriasta arvioivat säilörehun korjuun alkavan pian. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoSEINÄJOKI (MT)
Hyvälaatuinen säilörehu on monien pienten asioiden summa, kertoo nurmiagronomi Juha Luhtanen Pro Agria Etelä-Pohjanmaasta.
Luhtanen vastaa Pro Agria Etelä-Pohjanmaan Nurmi-Artturi -hankkeen tuloksista. Kolmivuotisessa hankkeessa selvitetään säilörehun tuotantoketjun hävikkejä.
Nyt on menossa hankkeen toinen kesä. Luhtanen ei vedä vielä suuria johtopäätöksiä ensimmäisen kesän tuloksista.
Tärkeimmiksi huomioiksi Luhtanen nostaa rehun tiivistämisen siilolla sekä säilönnän onnistumisen.
Rehusilpun pituus vaikuttaa olennaisesti sen tiivistymiseen siilossa. Jos silppu on pitkää, väliin jää ilmaa ja riski virhekäymiselle kasvaa.
Jos esimerkiksi korjuukoneen teriä ei ole riittävästi huollettu, silpusta voi tulla eri mittaista kuin oli tarkoitus.
Säilöntäaineen määrä jäi viime kesänä monilla tiloilla liian pieneksi.
Tavoitemäärä on viisi litraa happoa tuoretonnia kohden, jolloin rehun pH laskee säilönnän aikana riittävän alas.
Säilöntäaineen määrä säädetään ajonopeuden ja työleveyden perusteella.
”Laitteiston toimivuudesta ja karheen vaihtelusta johtuen hapon määrä jää kuitenkin usein todellisuudessa liian pieneksi”, Luhtanen selostaa.
Nurmi-Artturin ensimmäiset rehunteot aloitettiin viikon puolivälissä.
Näytteitä otetaan tuotantoketjun joka vaiheessa sekä varastoinnin aikana talvella, kertoo Luhtanen. Näin saadaan selville, missä ketjun vaiheessa raaka-ainetta häviää.
Seinäjokelaisen Juhani Pitkärannan 40 lehmän maitotila on yksi Nurmi-Artturi-hankkeen kahdestatoista pilottitilasta.
Pitkärannan tavoitteena on rehunteon kustannusten alentaminen.
”Kalliin harrastuksen pitäisi tuottaakin jotain”, Pitkäranta heittää.
Tilalta hankkeessa on määritetty muun muassa rehukuormien kuutiopainoja ja punnittu kuormia.
Tulosten perusteella Pitkäranta voi arvioida paremmin, kuinka paljon rehua saadaa ja kuinka paljon sitä on varastossa.
Tärkeimmiksi vaiheiksi rehun korjuuketjussa Pitkäranta nostaa säilörehun tiivistämisen ja peittämisen varastosiilolla.
”Jos raaka-aine on hyvää, mutta tekovaiheessa menee jokin pieleen, voi koko rehuerä olla pilalla”, hän lisää.
Pitkäranta ei odota tämän kesän ensimmäisestä nurmisadosta suurta. Kesäkuun alun hallat pysäyttivät hyvässä alussa olleen pituuskasvun, hän tarkentaa.
Pitkäranta viljelee säilörehunurmea 45 hehtaarilla. Rehunteko hoidetaan yhdessä naapuritilan kanssa.
Kesän ensimmäinen rehunteko aloitetaan todennäköisesti sunnuntaina.
Tilan nurmista korjataan kolme satoa kesässä.
Nurmi-Artturia rahoittavat Etelä-Pohjanmaan elykeskus, Valio, A-Tuottajat, Osuuskunta Maitosuomi, Kemira sekä Pro Agria Keskusten liitto.
SAARA NIKKARI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
