Isoissa yksiköissä aarteesta voi tulla ongelma
Kotieläinten lantaa syntyy Suomessa vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia.
Jos se jaettaisiin tasan, lantaa levitettäisiin 10 tonnia jokaiselle viljellylle hehtaarille.
”Kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan aina kohtaa. Yhdelle lantavuori voi olla ongelma, kun toiselle ravinteet tulisivat tarpeeseen. Hyvä yhteistyö on paras tie ratkaisuun”, Järkilanta-hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Riiko sanoo.
Riikon mukaan maatalouden rakennemuutos, joka vie maataloutta kohti suurempia kotieläinyksikköjä, synnyttää tarpeen etsiä hyviä yhteistyömuotoja tilojen välille.
Isoissa kotieläinyksiköissä syntyy niin paljon lantaa, että se ei mahdu omille pelloille.
”Kahden tilan yhteistyö voi olla toimivaa. Yhä isommat eläinyksiköt pakottavat kehittämään myös usean tilan yhteistyöratkaisuja.”
”Monia hyviä malleja on jo löytynyt, mutta kehittämisen varaa on aina”, Riiko sanoo.
Kuljetukset ja kuormaukset ovat isoja kustannustekijöitä lantayhteistyössä. Tilannetta helpottaa, jos lanta on mahdollista kuljettaa levityslohkolle odottamaan oikeaa ajankohtaa jo etukäteen.
Riiko kehottaa etsimään paikallisia ratkaisuja.
Hän muistuttaa, että lannassa liikkuvat ravinteet ovat arvotavaraa, jonka pitäisi päätyä pelloille.
”Toivottavasti ravinteiden kierrättämisen tärkeys pidetään mielessä.”
”Nyt jo törmää jatkuvaan epätietoisuuteen määräyksistä, joilla säännellään, millaisten tilojen välillä lantayhteistyö ylipäätään on mahdollista.”
”Kuviot muuttuvat täysin, jos päätetään rajoittaa luomu- ja tavanomaisen tilan mahdollisuuksia lantayhteistyöhön. Myös puheet patterointisäännösten muutoksista jarruttelevat yhteistyötä.”
Riiko korostaa, että tilojen yhteistyöllä voidaan ratkaista iso osa lantaravinteiden kierrätyksestä.
Yhä kasvavat yksiköt ja kotieläintuotannon keskittymät luovat lisäksi tarpeita kehittää kokonaan uusia teknologioita lannan ravinteiden prosessointiin ja hyödyntämiseen.
Toisaalta isoissa yksiköissä uusien teknologioiden käyttöönottoa helpottaa, että se on taloudellisesti mielekästä.
”Fosforin, typen ja muiden ravinteiden lisäksi kannattaa pitää mielessä, että lannalla on suuri vaikutus peltomaan kasvukuntoon jo siksi, että se sisältää paljon mikrobi- ja pieneliötoimintaa, mutta myös orgaanisia aineita.”
HIA SJÖBLOM
Isoissa kotieläinyksiköissä
syntyy niin paljon lantaa,
että ne eivät mahdu omille pelloille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
