Kevätvehnän laatuheikoin viiteen vuoteen
Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tämänhetkisten analyysitulosten perusteella vain kolmasosa kevätvehnänäytteistä täyttää leipäviljalle yleisesti asetetut laatuvaatimukset.
Evirassa on tähän mennessä analysoitu kuutisensataa viljanäytettä. Tulokset voivat vielä näytemäärän kasvaessa muuttua, jaostopäällikkö Elina Sieviläinen Eviran viljaosastolta kertoo.
Viikoilla 33 ja 34 puidun kevätvehnän sakoluku on keskimäärin lukemissa 320–340, Sieviläinen kertoo.
Elokuun lopussa, viikolla 35, puitujen näytteiden keskimääräinen sakoluku on enää 168 ja seuraavan viikon näytteiden 156. Ne eivät täytä leipäviljan vaatimuksia.
Elo–syyskuun vaihteessa puitujen näytteiden keskiarvojen sisällä on valtava vaihtelu, 60:stä 300:aan.
Kevätvehnällä myös hehtolitranpano on viime vuosien lukuja alempi. Tällä hetkellä keskiarvo on 79,7 kiloa. Syyksi Sieviläinen arvioi heinäkuun kuivuuden.
Kevätvehnän valkuaispitoisuus taas on edellisvuosia korkeampi.
Evirassa on laskettu, että vain kolmannes tähän mennessä analysoiduista kevätvehnänäytteistä yltää vähintään 78 kilon hehtolitranpainoon, vähintään 180:n sakolukuun ja vähintään 12,5 prosentin valkuaispitoisuuteen.
Näin heikkoa laatu oli viimeksi 2009. Viime vuosina leipäviljalaadun osuus kevätvehnästä on vaihdellut 50:n ja 80 prosentin välillä.
Syysvehnän laatu näyttää tällä hetkellä tavanomaiselta, vaikka sakoluku onkin osassa näytteistä jäänyt matalaksi, Sieviläinen kertoo. Tosin analysoitu näytemäärä on toistaiseksi pieni.
Myös ruis on laadukasta. Tämänhetkinen sakoluku, 269, on korkein ainakin 15 vuoteen.
Deoksivalenoli- eli DON-hometoksiinipitoisuus ei tänä vuonna näyttäisi nousevan kauralla ongelmaksi. Vain neljä prosenttia tutkituista näytteistä on ylittänyt DON-toksiinin elintarvikeraja-arvon, Sieviläinen kertoo.
Osuus saattaa tosin nousta, kun tutkittavaksi tulee viimeisten puintien satoa.
Kauran hehtolitranpaino, 55,4 kiloa, on hiukan matalampi kuin viime vuosina. Erityisesti painavimpia, yli 58-kiloisia eriä on vähän. Toisaalta myös surkastuneita jyviä on vähän.
Rehuohran hehtolitranpainot ovat viime vuosien tasolla. 70 prosenttia näytteistä yltää yli 64 kilon.
Raisioagron raaka-ainepäällikkö Raimo Rantanen kuvaa viljan laatutilanteen hyvin samanlaiseksi kuin Sieviläinen.
”Rehuviljat ovat ihan ookoo, laadut viimevuotisella tasolla”, hän kertoo.
Syysvehnällä sekä sakoluvut että hehtolitranpainot ovat korkeita. Rukiin sakolukuja Rantanen kuvaa huippukorkeiksi.
Mallasohran hehtolitranpainot ovat hyviä, mutta pieniä jyviä on runsaasti. Rantanen arvioi kuitenkin, että ongelmasta selvitään.
Raisioagron kevätvehnäsopimusten esinäytteistä on analysoitu noin neljännes. ”Tällä hetkellä noin puolet on rehuvehnää eli jää sakoluvultaan alle 180:n rajan”, Rantanen kertoo.
Vientivehnän 220:n sakolukuvaatimuksen täyttää 40 prosenttia sadosta.
Lukemat saattavat vielä heiketä, kun analysoitavaksi tulee myöhäisten puintien satoa, Rantanen toteaa.
Jos Eviran arvio toteutuu, vain kolmannes kevätvehnästä kelpaa leipäviljaksi. ”Sato riittää silloinkin kotimaan tarpeisiin”, Rantanen laskee. ”Lisäksi markkinoille tulee leipävehnää Huoltovarmuuskeskuksen varastoista.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
