EU:n sikamarkkinoiden Kiina-riippuvuus kasvaa

Atria valmistelee ensimmäisen sianlihaerän vientiä Kiinaan. Kuva on otettu Atrian tuotantolaitoksella Nurmossa viime lokakuussa. Kuva: Timo Aalto

Sianlihan vienti EU:sta kasvoi viime vuonna lähes neljänneksen, 23 prosenttia. Eniten kasvoi vienti Kiinaan.

Markkinoiden muuttuminen yhä vientivetoisemmiksi tuo toisaalta kaivattua nousuvirettä, mutta toisaalta myös lisää riskejä, MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala sanoo.

EU:n sikaviennin rakenne on viiden viime vuoden aikana muuttunut täysin: Venäjän-vienti on loppunut kokonaan ja Kiinan vientimäärä kolminkertaistunut.

”Kasvanut vienti muualle on jo ylikompensoinut reilusti Venäjän poistumisen markkinoilta. Kiinan vientimäärät ovat nyt lähes kolminkertaiset Venäjälle vietyyn verrattuna”, Rantala sanoo.

Kiinan ja Hong Kongin osuus EU:n sianlihan viennistä on jo 54 prosenttia, Japanin 10 ja Etelä-Korean 6 prosenttia.

Viennin osuus koko EU:n tuotannosta on noussut 18 prosenttiin.

EU:n sikaviennistä 32 prosenttia tulee Saksasta, 19 prosenttia Espanjasta ja 16 prosenttia Tanskasta.

Vuosi sitten EU:n sikatalous oli pohjamudissa, hinta heikko ja tuotantoa liikaa.

Talvella 2016 EU avasi yksityisen varastoinnin tukiohjelman helpottamaan tilannetta. Ohjelmalla ei ollut suurta vaikutusta.

Vasta toukokuussa alkanut Kiina-buumi muutti tilanteen: se tyhjensi varastot ja käänsi sianlihan hinnan nousuun.

Kiinan kysynnän kasvu näkyi ensimmäisenä Euroopan sikaketjun alkupäässä.

”Porsaan hinnan jyrkempi nousu alkoi viime vuoden lopulla, vaikka hidasta vahvistumista olikin ollut jo alkukesästä”, Rantala kertoo.

Viime vuonna 20-kiloisen porsaan keskihinta EU:ssa oli noin 40–45 euroa, nyt 54 euroa.

Hinnan nousu on Rantalan mukaan selvä merkki porsaspulasta.

Pula johtuu nimenomaan viennin kasvusta, ei esimerkiksi emakoiden määrästä – se on vähentynyt niin vähän, että porsastuotoksen kasvu on kompensoinut aleneman, Rantala arvioi.

Porsaan hinnan nousu syö sianlihantuotannon katetta. Kun porsaan hinta on vuodessa noussut 33 prosenttia, sianlihan hinta on noussut vain 21 prosenttia,

Jos vientikysyntä jatkuu vahvana, todennäköisesti myös lihan hinta vahvistuu seuraavien kuukausien aikana, Rantala arvioi.

Sikatalouden vientiriippuvuutta lisää se, että EU:n sisämarkkinoilla sianlihan kysyntä ei kasva vaan vähenee huolestuttavasti, Rantala kertoo.

Esimerkiksi Saksassa kulutus on laskenut usean vuoden ajan. Viime vuonna lasku oli 4,8 prosenttia.

Lihan syöntiä vähentää Saksassa kiivaana käyvä keskustelu eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista.

Vientiriippuvuuden kasvu on Rantalan mukaan riski. Jos Kiina yhtäkkiä vähentää tuontia dramaattisesti, EU:ssa joudutaan suuriin ongelmiin.

Kiina on iso sianlihantuottaja itsekin. Sen tuotanto ja kulutus ovat puolet koko maailman sikamarkkinoista.

Maan tuontitarve on kasvanut, koska eläintauti­tilanne Kiinassa on vaikea ja tuotantoa on jouduttu sen takia leikkaamaan. Nyt lihan hinta on noussut ja sianlihantuotantoon investoidaan maassa vahvasti.

Toinen uhka on Yhdysvallat. EU on nyt syönyt sen markkinoita maailmalla, ja Yhdysvallat saattaa ryhtyä vastahyökkäykseen.

Yhdysvalloissa sianlihan hinta on Rantalan mukaan noussut viime viikkojen aikana voimakkaasti ja saavuttanut EU-tason. Tuotanto on siellä kovassa kasvussa, joten hintataso todennäköisesti lähtee laskuun.

”Todennäköisesti EU kohtaakin USA:n kovenevan kilpailun Kaukoidän vientimarkkinoilla”, Rantala arvioi.

Yhdysvaltain Kiinan-vientiä on rajoittanut se, ettei Kiina hyväksy raktopamiini-hormonilla tuotettua lihaa. Yhdysvallat on nyt lisäämässä hormonivapaata tuotantoa.

Suomessa sikamarkkinat ovat tasapainottuneet. Porsaita ei ole viety maasta enää syksyn jälkeen ja Kiinan-viennin avautuminen on hyvä signaali, Rantala summaa.

”Meillä olisi nyt hyvät edellytykset markkinahinnan nousulle.”

Hänen mukaansa uusia vientimarkkinoita tarvitaan, sillä sianlihan tuonti Suomeen kasvaa jatkuvasti.

”Nyt täytyy vain toivoa, ettei EU:n Kiinan-viennissä tule vastaan ongelmia”, Rantala toteaa.